Jo vanhastaan on tiedetty, että jokaisella rakennuksella on henki. Se on joko hyvä, huono tai siltä väliltä.
Nyt suunnitelmissa olevalla tornihotellilla ei ole mitään edellytyksiä saada hyvää henkeä, sillä sen sijaintia Vänmanninsaareen vastustetaan oululaisten keskuudessa niin sankoin joukoin. Erittäin hyvin perusteltuja, järkeviä syitä on monia, esimerkiksi tiedotus tämän massiivisen rakennusprojektin vaativista liitännäistöistä ja niiden oululaisten verenmaksajien kukkarolle lankeavista kustannuksista, ovat jääneet pimentoon.
Hankkeen puuhahenkilöt valittavat Oulun saamaa kansallista huonoa mainetta, esimerkiksi kesken jääneestä torihotellista. Vielä huonommaksi, jopa kansainvälisesti, 2026 kulttuuripääkaupunki Oulun maine menee, jos vieraamme näkevät paikkaan kulttuurisesti ja maisemallisesti täysin sopimattoman torahampaan.
Nykyään torahampaat oiotaan, ja lämpimästi suosittelen Vänmanninsaareen suunnitellun torahampaan oikomista aseman seudulle.
Todella kadehdin henkilöitä, jotka joutuisivat kärsimään ko. tornista vain töihin pyöräillessään (mahdollista reilun kahden vuoden kuluttua). On myös kansalaisia, jotka eivät saisi elää päivääkään näkemättä tätä arkkitehtonista mainehaittaa, esimerkiksi Pikisaaressa, missä vastustus on käsinkosketeltavaa.
Hyvän kuvan tornin sopivuudesta suistomaisemaan saa seisomalla korotetun Plaanatornin seinustalla (tekstari/Kaleva) ja siirtämällä sen mielessään kirjaston viereen.
Jos Arinan ja Terwa Kiinteistökehityksen päättäjät eivät piittaa oululaisten enemmistön kielteisestä mielipiteestä koskien tornihotellin suunniteltua sijaintia, varoittaisin vakavasti mahdollisia hotellivieraita rakennuksen erittäin huonosta hengestä. Ajattelisitte myös jokisuistossa yksin töröttävää tornia, mikä muiden ongelmiensa lisäksi kärsii masennuksesta, kun kaikki kaverit ovat aseman seudulla.
Tämä ei ole sepitteellistä journalismia.
Eira Ruokonen
Oulu