Tällä hetkellä puhutaan paljon lasten- ja nuorten mielenterveyteen ja kasvatukseen liittyvistä ongelmista. Olen pohtinut syitä ongelmiin niin kouluissa, varhaiskasvatuksessa kuin kodeissa, ja törmään aina pariin seikkaan, jotka ovat saattaneet johtaa tähän tilanteeseen.

Yksi on niin sanotun vapaan kasvatuksen aika. Ei saa kieltää, ei saa asettaa rajoja, lapsen pitää saada tehdä niin kuin haluaa – ehkä hieman kärjistän. Enkä yleistä, sillä ei tämä läheskään kaikkia koske. Minusta tuo ei vain ollut oikea tapa kasvattaa.