Tilaajille

Vanha Kaleva: Eikö Oulussa ole paik­kaa, mihin päänsä kal­lis­taa?

Kaleva 9.7.1920. Yleisöltä. Onko totta, että Oulun kaupungissa on niin ahdasta, ettei ole "mihin päänsä kallistaisi". Allekirjoittanut on kaikkein korkeimmalla paikalla oleva virkamies kaupungissa, mutta ei ole sitä paikkaa johon voisi vanhat, väsyneet raajat ojentaa. Olen tullut ajetuksi ulos asunnostani, vaikka olen joka kuukausi lain määräämään paikkaan vuokran maksanut.

Isäntä piti vuokraa liian pienenä, kun hänelle tarjosin. Sentähden olen sen maksanut vuokralautakunnan määräyksestä lääninrahastoon. Isäntä haastoi minut oikeuteen neljän kk:n vuokravelasta ja määräsi heti muuttamaan pois asunnostani. Ja siihen oli minun tyytyminen. Ei auttanut muuta kuin lähteä hakemaan oman talon paikkaa. Ja löytyikin se. Neljästä pitkästä pilarista ja matoista tehtiin tupa, jossa oli mukava laskeutua levolle oman katon alla. Pienokaisetkin olivat iloisia, kun oli oma koti: ei kuulunut juoppojen kirouksia eikä tuntunut pontikan ilkeä haju, sääski vain iltayöstä korvan juuressa soitti iltahymniä. - - -.