Kuntien valtuustoihin valittiin kaikkiaan 12 valtuutettua, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia uusissa valtuustoissa on kaikkiaan 35. Valituksi tulleista kaikkiaan 82 on syntynyt muualla kuin Suomessa, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista.
Jos kaikki valtuutetut innostuisivat puhumaan omaa äidinkieltään, istuntosaleissa voisi kuulla mm. venäjän, somalin, kurdin, makedonian, vietnamin, serbokroatian, arabian, viron, suahilin, saamen, saksan, tanskan ja turkin kieliä.
Valtuustoihin valituista ulkomaan kansalaisista kaikki ovat eurooppalaisia ja yli kaksi kolmasosaa myös EU-kansalaisia. Ruotsin kansalaisia on kuntalaisten asioista päättämässä ensi vuonna kaikkiaan kuusi.
Lisäksi valtuustoihin valittiin yksi hollantilainen, yksi saksalainen ja yksi virolainen valtuutettu. EU-kansalaisten lisäksi valituksi tuli yksi Bosnia-Hertsegovinan ja yksi Venäjän kansalainen.
Uusien kunnallisvaltuutettujen syntymävaltioista etäisimpien joukossa ovat Vietnam, Pakistan, Kolumbia ja Etelä-Afrikka. Afrikassa syntyneitä valittiin valtuustoihin kaikkiaan kahdeksan.
Ehdolla 243 ulkomaan kansalaista
Valtuustoihin pyrkineiden kansalaisuuksien kirjo on huomattavasti laajempi kuin valituksen tulleiden. Ehdolla oli 243 ulkomaan kansalaista. Heidän joukossaan oli useimpien Euroopan maiden kansalaisia sekä yhdeksän Afrikan maan, kymmenen Aasian maan sekä Australian sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan maiden kansalaisia.
Ehdokkaista yli 400 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Vaihtoehtoina oli viitisenkymmentä eri kieltä.
Kunnallisvaaleissa ulkomaalaisilla on äänioikeus kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan jälkeen, ja silloin voi myös asettua ehdokkaaksi. EU-kansalaiset ja muut pohjoismaalaiset saavat äänioikeuden väestötietojärjestelmään merkityssä kotikunnassaan.
Ulkomaalaisia äänioikeutettuja oli nyt käydyissä vaaleissa kaikkiaan noin 75 000, joista 29 000 oli muiden EU-maiden kansalaisia.