Liki 40 prosenttia sotkamolaisista valtuutetuista saa leipänsä omalta kunnalta. Pohjoisen veturi Oulu sijoittuu Pohjois-Suomen keskikastiin. Joka kuudes Oulun valtuutettu on kotikaupungin palkkalistoilla.
Erot ovat suuria. Pohjois-Suomesta löytyy myös pitäjiä, joissa ei ole yhtään tai on enintään yksi kunnalta tilinsä saava korkein päättäjä. Eniten oman kunnan henkilökuntaa istuu Lapin ja Kainuun valtuustoissa. Niissä joka viides valtuutettu saa palkkansa kunnalta. Pohjois-Pohjanmaa on maakuntien keskijoukossa.
Nykyvaltuustoja koskevat tiedot ovat Kuntaliiton teettämästä KuntaSuomi 2004-tutkimuksesta. Syksyn kunnallisvaaliehdokkaista ei ole selvitystä vielä tehty.
Kuntapalkollisten määrä on pysynyt samana kuin edellisissä valtuustoissa. Vihreistä ja sosiaalidemokraattisista valtuutetuista joka neljäs on oman kunnan palveluksessa. Rkp:n, keskustan ja perussuomalaisten valtuutetut syövät vähiten kunnan leipää. Kunnan palkollisia löytyy enemmän suurten kuin pienten kuntien valtuustoista.
Ei suuri ongelma
Oman kunnan palveluksessa olevista valtuutetuista on naisia liki 60 prosenttia.
Ruotsissa istutaan kahdella tuolilla useammin kuin Suomessa. Siellä kaikista kuntien luottamushenkilöistä jopa 42 prosenttia oli kunnan palveluksessa.
Kahdella tuolilla istumiseen törmätään helposti, kun valtuusto punnertaa säästöjen tai kunnan palvelurakenteiden kimpussa. Valtuuston esteellisyyssäädökset ovat löysät. Valtuutettu ei saa käsitellä itseään ja lähisukulaista koskevia asioita. Liioin muita rajoituksia ei ole.
Yksi tutkimuksen tekijöistä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ei pidä oman kunnan palkollisten suurta osuutta ongelmana niin kauan, kun osuus vastaa kunnan ammattijakaumaa. Hänen mukaansa kunnan palkolliset voivat tuoda jopa lisämausteita asioiden käsittelyyn, koska he pystyvät kyseenalaistamaan virkamiesjohdon esitykset.
"Jos heidän osallistumistaan rajoitettaisiin, pudottaisi se myös naisia entistä enemmän pois päättäjistä", Pekola-Sjöblom pelkää. Tutkija peräänkuuluttaa ennen kaikkea valtuutettujen moraalia. Valtuutetun pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti asioita.
Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta on jyrkästi toista mieltä. "Kahdella tuolilla istuminen on yksi kummajaisuus, joka pitäisi hoitaa, mutta lääkettä ei ole löytynyt." Kahdella tuolilla istujat ovat jarrumiehiä, kun kuntien palvelurakenteista päätetään.
"Ei voida edellyttää, että kunnan palveluksessa olevat lähtisivät kovin avomielisesti etsimään muita vaihtoehtoja. He ovat omien työpaikkojensa puolestapuhujia, vaikka heidän pitäisi olla kuntakokonaisuuden näkijöitä."
Päivällä alaisena oleva onkin esimies illalla kokouksessa. "Se voi johtaa siihen, että esimies kohtelee valtuutettu-toimistovirkailijaa eri tavalla kuin kuin muita toimistovirkailijoita. Valta- ja vastuusuhteet vääristyvät."
Asiaa mutkistaa vielä, että valtuustossa olevat kunnan palkolliset toimivat samalla oman toimintansa valvojina.
Ryynäsen mielestä ei kunnan työntekijöiden ehdokkaaksi asettumista pidä rajoittaa lailla. "Missään tapauksessa kaikilta kunnan palveluksessa oleville ei saisi sulkea valtuustoa. Mihin raja vedettäisiin?"
"Vastuu on ennen kaikkea valtuutetuilla itsellään. Viime kädessä myös jokainen äänestäjä päättää, missä raja kulkee", Ryynänen korostaa.