Valtiovarainministeriö (VM) on julkaissut massiivisen paketin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina. Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus tarjoavat lukuisia erilaisia konkreettisia vaihtoehtoja.
Ministeriö painottaa, että kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan seuraavan hallituksen poliittista päätöksentekoa.
VM tuo esille esimerkiksi indeksikorotusten jäädyttämisen merkittäviä vaikutuksia tuovana keinona. Indeksisidonnaisia menoja ovat muun muassa eläkkeet ja monet muut sosiaaliturvaetuudet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet, koulutuksen rahoitus, puolustusmenot sekä Ylen rahoitus.
Vaalikauden mittainen indeksikorotusten täysi jäädyttäminen olisi todennäköisesti mahdollinen kaikkien muiden julkisten menojen paitsi hyvinvointialueiden rahoituksen osalta, ministeriö sanoo kartoituksessa.
Tätä lievempi vaihtoehto olisi indeksikorotusten jarruttaminen.
Vaihtoehtoisesti esimerkiksi puolustusmenojen ja kansaneläkkeiden rahoituksen indeksikorotukset voitaisiin poistaa kokonaan ja siirtyä harkinnanvaraiseen rahoituksen korottamiseen.
Työeläkkeiden indeksointi
Eläkkeistä leikkaaminen oli esillä jo VM:n lokakuun alkupuolella julkaisemassa virkapuheenvuorossa.
VM:n mukaan työeläkkeiden indeksoinnin muuttaminen on ainoa nopeavaikutteinen tapa alentaa maksussa olevia työeläkkeitä. Esimerkiksi vuosien 2028–2031 kestävä täysi indeksijäädytys alentaisi etuustasoa reaalisesti noin kahdeksan prosenttia. Lopullinen säästövaikutus riippuu kuitenkin toteutuvasta hintakehityksestä.
Yhden vuoden kestävän yhden prosenttiyksikön indeksijarrun julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin 240 miljoonaa euroa. Säästö kohdistuisi sosiaaliturvarahastoihin, joten sen kohdentaminen valtiolle ja kunnille edellyttäisi kanavointiratkaisua.
Vuoden 2035 tasossa julkisen talouden vaikutus olisi alustavan arvion mukaan noin 330 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on indeksijäädytys, vaikutus poistuisi asteittain pitkällä aikavälillä. Vaikutusarvioon liittyy VM:n mukaan epävarmuutta ja sitä tulisi tarkentaa jatkovalmistelussa.
Eläkkeiden verotuskin esillä
Muita sellaisia toimia, jotka vaikuttaisivat jo ensi vaalikaudella, ovat muun muassa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen indeksisidonnaisuuden poistaminen.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin kiristää verotusta. Toimenpiteen tuottovaikutus riippuisi toteuttamistavasta. Se voitaisiin toteuttaa joko eläketulovähennystä pienentämällä tai eläketulon lisäveroa korottamalla – tai molemmilla.
VM esitti jo virkapuheenvuorossaan lokakuun alkupuolella yhtenä vaihtoehtona eläkeiän nostamista asteittain siten, että ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin eläkeikä on 70 vuotta.
Ministeriön alustavien laskelmien perusteella eläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus voisi olla noin 50 000–120 000 työllistä, ja se vahvistaisi julkista taloutta noin 2–3 miljardilla eurolla, mutta vasta 2040-luvun lopulta alkaen.
– Näihin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, ja niitä tulee täsmentää jatkovalmistelussa, VM kuitenkin huomauttaa.
Yksi tapa vähentää perhe-eläkemenoa voisi olla leskeneläkkeiden keston lyhentäminen esimerkiksi 2 vuoteen muiden kuin lapsiperheiden osalta.
– Tätä voisi puoltaa esimerkiksi se, että monilla leskeneläkkeensaajilla on nykyään kohtuullisen hyvä oma eläketurva tai he ovat työelämässä, kartoituksessa todetaan.
Yritystukien tasoa voisi laskea
Kartoituksessa myös tuodaan esille mahdollisuus kaikkien suorien avustusmuotoisten yritystukien tason laskeminen 30 prosentilla.
Yksi vaihtoehto olisi hidastaa tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen sovittua kasvuvauhtia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin leikata tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen tasoa.
Ansiosidonnaisen kestoa voisi lyhentää
Yksi ehdotuksista on ansiosidonnaisen keston lyhentäminen niin, että nykyiset 400 päivän ja 500 päivän etuuskaudet lyhennettäisiin 300 päivään. VM:n karkea arvio toimen vaikutuksesta rakenteellisen työllisyyden tasoon on noin 3 000 työllistä, jolloin vastaava työllisyyden vahvistuminen vahvistaisi julkisen talouden tasapainoa 75 miljoonalla eurolla pidemmällä aikavälillä.
Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmän alustavan tavoitteen mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella.
Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat olleet suuremmat kuin tulot vuodesta 2009 alkaen. Korkeaksi kivunnut velkataso kasvattaa velanhoitomenoja, mikä kiihdyttää entisestään velkaantumista.
Veronkiristyksiä muualtakin
Eläkkeiden veronkiristysten lisäksi VM nostaa esiin muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen sekä alennettujen arvonlisäverokantojen ja maapohjan kiinteistöverotuksen korottamisen.
Valmiste- ja liikenneverojen tuottoa voitaisiin ministeriön mukaan lisätä korottamalla tai indeksoimalla energiaveroja ja ajoneuvoveroa sekä pienentämällä verotukia.