Iltapäivällä 11. maaliskuuta 2011 Japanin edustalla meren alla mannerlaatat kirjaimellisesti liikkuivat. Maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin yhdeksän, sysäsi liikkeelle vesimassat, jotka tavoittivat itärannikon noin puoli tuntia myöhemmin.
Valtava tsunamiaalto tuhosi kokonaisia kyliä ja kaupunkeja. Vetäytyessään vesimassat veivät mukanaan ruumiiden lisäksi kaikenlaista tavaraa ja rojua, jota löytyi lopulta aina Yhdysvaltain länsirannikolta saakka. Ainakin 18 400 ihmistä kuoli tai katosi.
Fukushimassa arviolta 15-metrinen tsunamiaalto ylitti kevyesti Daiichi-ydinvoimalan turvaksi rakennetun aallonmurtajan. Merivesi pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, jolloin kuudesta reaktorista kolmen käynnissä olleen reaktorin ytimet sulivat.
Fukushima sai kyseenalaisen kunnian nousta toiselle sijalle maailman tuhoisimpien ydinvoimalaonnettomuuksien listalla heti Tshernobylin jälkeen. Tshernobyliin verrattuna Fukushiman seuraukset jäivät huomattavasti paikallisemmiksi, eikä kenenkään tiedetä kuolleen suoraan säteilyn seurauksena.
Jälkisiivousta kymmeniksi vuosiksi
Onnettomuudesta syntyi kuitenkin voimalaan radioaktiivinen sotku, jota siivotaan arviolta 2050-luvulle saakka. Poistamistaan odottaa muun muassa noin 900 tonnia radioaktiivista "rojua", joka koostuu muun muassa sulaneesta ydinpolttoaineesta.
Kaikki Japanin ydinreaktorit suljettiin onnettomuuden jälkeen yli neljäksi vuodeksi. Turvatoimien kiristämisen jälkeen reaktoreita ryhdyttiin käynnistämään uudestaan, mutta tällä hetkellä sähköä jauhaa vain yhdeksän reaktoria.
Ennen onnettomuutta Japani sai 54 ydinreaktorista lähes kolmasosan sähköstään, tällä hetkellä vain noin kuusi prosenttia. Tavoitteena on osuuden nostaminen noin 20 prosenttiin, mutta uusia reaktoreita ei ole suunnitteilla samalla kun vanhoja puretaan.
Energiaprofessori Takeo Kikkawa ennustaakin ydinvoiman hiipuvan hiljalleen kokonaan pois. Monet suuret japanilaiset energiayhtiöt näyttävät tehneen saman johtopäätöksen ja ryhtyneet investoimaan uusiutuvaan energiaan.
Saksa teki pikapäätöksen luopumisesta
Todellisen u-käännöksen Fukushiman onnettomuus sai aikaan Saksassa, missä hallitus päätti luopua ydinvoimasta vuoden 2022 loppuun mennessä.
Päätös oli hyvin suosittu heti Fukushiman jälkeen, mutta helppoa sen läpivienti ei ole ollut. Hallitus ja suuret energiayhtiöt pääsivät vasta viime viikolla sopimukseen yhtiöille äkkikäännöksen vuoksi maksettavista miljardikorvauksista.
Saksassa lisähaastetta luo se, että maa on päättänyt luopua myös hiilivoimaloista vuoteen 2038 mennessä.
Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin kymmenesosa maailman sähköstä. World Nuclear Report -järjestön mukaan helmikuussa toiminnassa oli 414 reaktoria ja rakenteilla 50.
Laitosten keski-ikä on noussut jo vajaaseen 31 vuoteen. Eniten uutta ydinvoimaa rakennetaan Kiinaan, jonne on noussut melkein joka toinen viimeksi kuluneen vuosikymmen aikana valmistuneista reaktoreista.
Kiinan ulkopuolella Suomi on yksi uutta ydinvoimaa rakentavista maista.
Siinä missä ydinvoiman kustannukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet, ovat uusiutuvien energialähteiden kustannukset suorastaan romahtaneet. Ratkaisua kannattavuuteen on haettu muun muassa pienistä modulaarisista ydinreaktoreista (SMR).
