Va­lo­ku­vaa­ja Jan­ne-Pek­ka Man­ni­nen kävelee ym­pä­riin­sä ja etsii Tuiran sykettä – "Par­haim­mil­laan pot­ret­ti on sil­loin, kun vai­kut­taa siltä, että olen vain löy­tä­nyt sel­lai­sen hetken"

Oululainen Janne-Pekka Manninen on kuvannut Tuiraa jo viisi vuotta. Itsekin Tuirassa lapsena ja nuorena aikuisena asunut kuvaaja pyrkii kertomaan omaa stooriaan eri ihmisten muotokuvien kautta. – Ensimmäistä kertaa muutin omilleen, ensimmäistä kertaa olin parisuhteessa, rakastunut. Oli opiskeluelämä, ensimmäinen työpaikka, sai ystävyyksiä ja matkusteli. Tuiran-aikaan liittyi paljon aikuiseksi kasvamista, Manninen toteaa.

Eeva Kauppinen
9.10.2020
Valokuvataide
Oulu
Valokuvaaja Janne-Pekka Manninen kuvasi Tuiran uimarannalla tammi-helmikuussa auringonlaskun aikaan. – Oli valtavan kylmä päivä. Minulla oli toppahaalari ja talvitakki. Aurinko laski, höyry nousi vedestä ja haloilmiö näkyi, Manninen muistelee.
Valokuvaaja Janne-Pekka Manninen kuvasi Tuiran uimarannalla tammi-helmikuussa auringonlaskun aikaan. – Oli valtavan kylmä päivä. Minulla oli toppahaalari ja talvitakki. Aurinko laski, höyry nousi vedestä ja haloilmiö näkyi, Manninen muistelee.
Kuva: Janne-Pekka Manninen

Tuira on monelle rakas. Tuirassa on vanhoja ja uusia rakennuksia, menneisyys ja tulevaisuus sulassa sovussa, omat korttelijuhlat, puistoja, ihmisiä eri sosiaaliryhmistä, lapsia ja nuoria.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä
Valokuvataide Oulu Tuira Janne-Pekka Manninen