Suomen valokuituverkkomarkkinoilla on käynnissä konsolidaatioaalto. Suuret toimijat ostavat kunnallisia verkkoyhtiöitä sekä paikallisten osuuskuntien ja yhdistysten rakentamia seutuverkkoja.
Syynä verkkokaupoille on nopea teknologinen kehitys ja asiakkaiden kasvaneet odotukset palveluiden laadusta ja tietoturvasta. Suurilla toimijoilla on suuremmat resurssit kehittää verkkoja ja tarjota palveluita loppuasiakkaille.
Nykypäivän valokuituverkkojen ylläpito ja tekninen kehittäminen vaativat entistä enemmän osaamista ja resursseja. Tietoturvan hallinta on noussut kriittiseksi kysymykseksi, ja viranomaissäädösten määrä kasvaa jatkuvasti. Pienemmille toimijoille tämä asettaa haasteita. Esimerkiksi 500 loppuasiakkaan kokoisen verkon päätelaitteiden ja keskuslaitteiden uusiminen voi olla iso, jopa satojen tuhansien eurojen investointi.
Moni paikallisen seutuverkon omistaja eri puolilla Suomea miettiikin tällä hetkellä mitä verkon suhteen pitäisi tehdä – myydäkö se vaiko pitää omistus itsellään ja kehittää verkkoa edelleen?
Verkon myyminen ei ole ainoa ratkaisu paikallisille toimijoille. Verkon vuokraaminen suuremmalle toimijalle on vaihtoehto, joka turvaa sekä verkon pitkäjänteisen kehityksen että paikallisen omistajuuden.
Isompi toimija vastaa verkon operoinnista, tietoturvasta ja palveluiden toimittamisesta loppuasiakkaille. Verkon omistus säilyy paikallisissa käsissä, eikä päädy esimerkiksi ulkomaisten toimijoiden haltuun. Paikallinen päätösvalta varmistaa, että verkkoa kehitetään paikallisten tarpeiden mukaisesti ja sen tuottamat hyödyt jäävät alueelle.
Valokuituverkot ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, aivan kuten vesi- ja sähköverkkokin. Niiden hallinta ja kehittäminen ovat osa alueen elinvoimaa ja huoltovarmuutta. Joskus verkon myynti voi olla järkevin ratkaisu, mutta ei aina. Siksi on tärkeää, että päätöksentekijät, kuntapäättäjät ja paikalliset yhteisöt pohtivat tarkkaan, millaisia ratkaisuja verkkojen suhteen nyt tehdään.
Satu Haikarainen
kehitysjohtaja, Lounea Palvelut Oy