"Olen se, jota olette kaivanneet Iihin", Sauli Viinamäki, 13, jysäyttää vaalimainoksessaan. Parin viikon päästä nähdään puriko viesti eli valitaanko Viinamäki Iin nuorisovaltuustoon.
Sauli Viinamäki ja 21 muuta iiläisnuorta tekevät historiaa. He ovat ehdokkaina Iin ensimmäisissä nuorisovaltuuston vaaleissa.
Iiläisten koululaisten kanssa samalla asialla ovat ensimmäistä kertaa Yli-Iin ja Kiimingin 13-18-vuotiaat. Yli-Iissä nuorisovaltuusto valitaan perjantaina ja Kiimingissä jo huomenna torstaina.
Nuorisovaltuusto tai sitä vastaava elin toimii tällä hetkellä reilussa sadassa Suomen kunnassa. Tavoitteena on paitsi saada nuorten ääni kuuluville myös tutustuttaa alle 18-vuotiaat vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja byrokratiaankin.
Poliittisin perustein nuorisovaltuustoa ei valita; jäsenet edustavat vain itseään ja ikäluokkaansa.
Vakavasti, muttei ylikierroksilla
Vaalikampanjat ovat olleet Iissä, Kiimingissä ja Yli-Iissä hillittyjä. Esimerkiksi iiläiset ehdokkaat ovat tehneet itsestään A4-julisteet, jotka on teipattu koulun tuloaulan seinään. Koululaishuumorilla ryydittäen halutaan vaikuttaa "ajanviettoon ja ajanvietepaikkoihin", skeittiradan rakentamiseen, "jonkin uuden ja jännän tekemiseen", "nuorison hyvinvointiin", valinnaisaineisiin, discoiltojen määrään...
"Ehdokkuus otetaan vakavasti", yhdeksäsluokkalaiset valtuustoon pyrkijät Minna Jakkila, Laura Pakonen ja Juho Veijola vakuuttavat.
"Muttei liian vakavasti", Sauli Viinamäki jarruttelee.
Vaikuttaminen on mahdollista ja se kannattaa, vapaa-ajanohjaaja Sanna Tapio kannustaa. Hän listaa kuusi vuotta toimineen Kuivaniemen nuorisovaltuuston saavutuksia: Nuoret ovat saaneet itselleen kokoontumistilan ja skeittialueen, järjestäneet esimerkiksi Karaokekyky-kisan ja toimineet kuntansa esittelijöinä markkinoilla. Viimeisin päätös on kunnanhallitukselle osoitettu kannanotto, jossa pyydetään kiinnittämään huomiota yli 18-vuotiaiden häiritsevään julkijuopotteluun kunnan keskustassa.
Sanna Tapio on ylpeä myös siitä, että nuorisovaltuustosta kasvoi ehdokas tämänkertaisiin kunnallisvaaleihin.
Tapio tähdentää, että nuorisovaltuuston onnistuminen on kiinni paitsi aikuisten tuesta myös nuorista itsestään. Jos nämä ovat innostuneita, työ palkitaan ennen pitkään. Jos intoa ei riitä, toiminta lopahtaa.
Politiikkakin voi muuttua kiinnostavaksi
Nuorisovaltuustojen vaaleja on vaivannut hieman sama pulma kuin aikuisten vaalejakin: ehdokkaita on usein haluttua vähemmän ja heitä joudutaan houkuttelemaan yhteisten asioiden ajajiksi.
Iissä ehdokkaaksi ilmoittautui heti oma-aloitteisesti puolenkymmentä nuorta. Yksi heistä oli Laura Pakonen. Minna Jakkila puolestaan lähti mukaan Pakosen innostamana.
Joukko kasvoi 22:een pian sen jälkeen, kun Valtarin koululla järjestettiin asiasta tiedotustilaisuus.
"Mitään vaalityötä en varsinaisesti tee. Tiedän kuitenkin, että esimerkiksi kaverini vakuuttelee kaikille, että Lauraa kannattaa äänestää", Laura Pakonen nauraa.
Ainakaan vielä iiläisnuoret eivät ole huomanneet, että ehdokkuus olisi herättänyt entistä suuremman mielenkiinnon esimerkiksi kunnallisvaalien seuraamiseen. Juho Veijola tosin kertoo käyneensä vaalikoneella, ja keskustelu paljastaa, että Sauli Viinamäelläkin on mielipide Juhon mainitsemasta kunnallisvaaliehdokkaasta.
"Jos nuorisovaltuustoon pääsee ja kokemukset siitä ovat hyviä, kiinnostus voi herätä", Minna Jakkila lupaa.