Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Va­lin­nai­set kielet ta­kai­sin – uuden kielen alkeet voisi oppia esi­mer­kik­si rans­ka­lai­sel­la kok­kaus­kurs­sil­la, ja­pa­ni­lai­sel­la sar­ja­ku­va­kurs­sil­la tai ve­nä­läi­sel­lä shak­ki­kurs­sil­la

Muut kielet kuin ”pakolliset” englanti ja ruotsi ovat katoamassa kouluista. Vain noin yksi kymmenestä yläkoululaisesta opiskelee valinnaista kieltä, vaikka kaikki tuntevat monipuolisen kielitaidon hyödyt. Viime vuosina osassa Oulun yläkouluista ei ole alkanut yhtään valinnaiskielten ryhmää. Moni nuori on joutunut pettymään, kun hän ei ole päässytkään opiskelemaan valitsemaansa kieltä.

Samaan aikaan monipuolista kielten osaamista tarvitaan jopa enemmän kuin ennen, kuten eräät viimeaikaiset kehityskulut osoittavat. Englanti on jokapäiväistynyt, ja sitä ei enää pidetä erikoistaitona. Työnantajat antavat plussaa vain muiden kielten osaamisesta. Toisaalta englannin kielen painoarvo EU:ssa laski, kun Britannia erosi ja käänsi selkänsä Euroopalle. Samalla ranskan ja saksan kielten arvo kasvoi.

Yllättäen myös venäjän kielen osaamiselle on tullut paljon uutta tarvetta. Ukrainan sodan takia Venäjän tuntemusta tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.