Itsenäisyyspäivä: Näin suuri paraati Oulussa jär­jes­te­tään

Kolumni: Suo­ja­tien ylit­tä­mi­nen Oulussa on uh­ka­pe­liä hen­gel­lä

Kunniamerkit: Katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set saivat it­se­näi­syys­päi­vän kun­nia­mer­kit

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Vä­ki­val­taa käyt­tä­viä nuoria yh­dis­tää häiriö – tun­ne­ta­son em­pa­tian puute on yh­tey­des­sä an­ti­so­siaa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen, agg­res­sioon, nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­teen ja kou­lu­vä­ki­val­taan

Väkivallan uhriksi joutuminen on yksi vakavimmista mielenterveysongelmien aiheuttajista lapsilla ja nuorilla. Resilienssi eli kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja käyttää sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja puolestaan suojaa mielenterveyshäiriöiltä. Perheeseen ja kouluun kuulumisen tunne on avaintekijä vastoinkäymisiin ja muutoksiin sopeutumisessa, jopa itsemurhien ehkäisemisen näkökulmasta.

Norjalaisnuorista tehdyssä kansallisessa moniuhriutumistutkimuksessa raportoitiin noin 20 prosentin nuorista joutuneen sekä vanhempiensa harjoittaman psyykkisen ja fyysisen väkivallan uhreiksi joko todistajina tai uhreina että ikätovereidensa väkivallan (koulukiusaaminen) uhreiksi.

Sanallisen väkivallan uhreiksi joutui 37–44 prosenttia, perheväkivaltaa todisti 40–30, ruumiillisen väkivallan uriksi joutui noin 41–32 ja seksuaalisen väkivallan noin 21–20 prosenttia nuorista.

Yhdentyyppisen väkivallan uhreja nuorista oli 25 prosenttia, kahdentyyppisen 20, kolmentyyppisen 16 ja neljän tyyppisen 7 prosenttia.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.