Puolustushallinto on määrätietoisesti rakentanut mielikuvaa, että Suomen turvallisuus taataan hankkimalla noin 60 hävittäjää nykyisten Hornetien tilalle. Hävittäjähankinnan vuoksi hallitus esittää ensi vuodeksi puolustusbudjetin puolitoistakertaistamista 4,87 miljardiin euroon, joka olisi 2,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Maailmanpankin viimeisimpien lukujen mukaan yksikään EU-valtio ei laita suurempaa bkt-osuutta puolustukseen.
Eduskunta päättää tänä syksynä ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä myös, valtuuttaako se hallituksen käyttämään liki 10 miljardia euroa hävittäjien hankintaan. Suomella on Euroopan suurin tykistö ja Turkin jälkeen Euroopan suurimmat maavoimat. Euroopan suurinta on Suomessa myös kansalaisten luotto puolustusvoimiin.
Suomalaisista 53 prosenttia on halunnut siirtää HX-hankkeeksi nimettyä hävittäjähankintaa useammalla vuodella koronakriisin vuoksi. Hankinta-ajankohtaa keskeisempää on kuitenkin, mitä miljardeilla saa.
Väitteeseen tietyn hävittäjämäärän välttämättömyydestä liittyy monia epävarmuuksia. Suurin epävarmuuksista on, tuleeko Venäjällä olemaan aikomusta hyökätä Suomeen hävittäjien suunnitellun käyttöiän aikana eli suunnilleen vuosina 2025–2060. Vastausta ei kukaan voi tietää.
Ajatus Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä on ainoa merkittävä syy, miksi näin valtaisaa hävittäjähankintaa suunnitellaan. Suomessa on suhtauduttu Venäjään kielteisemmin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa Kosovoa lukuun ottamatta.