Kalevassa kerrottiin 10. joulukuuta tutusta ilmiöstä eli pörssisähkön voimistuneesta ja yleistyneestä hintavaihtelusta. Aalto-yliopiston professori Peter Lund esitti ratkaisuksi hintaheiluntaan energia- ja sähköjärjestelmän vahvistamista erilaisia polttoaineita käyttävällä moottorivaravoimalla.
Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt noin 6,6 gigawattia ja nimellistehoa on luvassa pian lisää noin 3 gigawattia. Lisäksi Suomessa on jo noin 1 gigawatin verran aurinkovoimaa ja lisää tulee. Tämä tarkoittaa, että hetkittäin tuotetaan sähköä huomattavasti yli tarpeen – ja toisinaan aivan liian vähän.
Tuotannon vaihtelu olosuhteiden mukaan aiheuttaa vakavia ongelmia sekä uuteen luotettavaan perustuotantoon investoiville että jo olemassa olevan energiantuotannon takaisinmaksuajoille, mutta tuotannon haasteet heijastuvat eri tavoin kulutusinvestointeihin.
Sähköntuotannon kasvattaminen verkossa hetkinä, jolloin sähköntuotannossa on pulaa, on erinomaista. Tällä tavalla voidaan yrittää painaa sähkön nousevaa hintaa alaspäin sähköpulan uhatessa. Suomen pörssisähkön hintaheilunta aiheutuu tällä hetkellä valtaosin tuulivoimatuotannon tilastollisesta vaihtelusta. Puhtaan tuotannon kasvu on hyvä asia, mutta lisäksi sen nopea kasvu aiheuttaa merkittäviä systeemitason haasteita.
Pörssisähkön hintaa seuraavat ovat voineet omin silmin huomata, että tuulisina päivinä tuulivoimatuotannon kasvaessa, sähkön hinta voi painua jopa negatiiviseksi. Tuulettomina päivinä sähkön hinta voi puolestaan kohota hyvinkin korkealle. Tuulettomiin hetkiin professori Lundin esittämä moottorivaravoima voisi soveltua mainiosti, koska se lisää joustavuutta tuotantopuolelle.
Suomi tarvitsee tuotannon joustavuuden lisäksi myös joustavaa kulutusta. Joustavan kulutuksen ideana on kasvattaa kulutusta silloin, kun sähköntuotantoa on paljon, esimerkiksi tuulisina päivinä, ja vähentää kulutusta silloin kun sähköstä on pulaa – ja kun professori Lundin moottorivaravoimalat voidaan joutua käynnistämään.
Joustava suurkulutus loisi pohjahinnan sähkölle ja toisi täten ennustettavuutta ja turvaa uusille energiantuotantoinvestoinneille. Todella harva teollisuusala kuitenkaan pystyy joustamaan kulutuksestaan pörssisähkön hinnan mukaan, jonka vuoksi tällaisia äärimmäisen kysyntäjouston suurkulutusluokan investointeja on ollut hyvin vähän.
Yksi harvoista poikkeuksista ovat joustavat datakeskukset, joissa suoritettava tilaton laskenta mahdollistaa datakeskuksen sähkönkulutuksen säädön portaattomasti reaaliajassa.
Teollisessa mittakaavassa joustavat datakeskukset kykenisivät ostamaan siis kaiken edullisen sähkön, joten ne voisivat turvata nykyisten ja uusien energiantuotantoinvestointien takaisinmaksuajat ja parantaa puhtaan tuotannon markkinaehtoisia kannustimia. Sähkön hinnan kohotessa joustavat datakeskukset voivat lopettaa tilattoman laskentansa alle sekunnissa, ja vapauttaa aiemmin varaamansa sähkön muille käyttäjille.
Suomen energiajärjestelmään on rakennettu paljon joustavaa tuotantoa, joten nyt tarvitsemme paljon joustavaa kulutusta. Vain näin syntyy tasapainoisempi sähköverkko ja ennustettavampi hinta sähkölle, joka kannustaa uusiin energia-alan tuotanto- ja kulutusinvestointeihin.
Suomi tarvitsee myös näinä taloudellisesti haastavina aikoina uusia vientialoja ja halpojen sähkötuntien vienti arvokkaiden bittien muodossa voisi olla uusi sähkön viennin muoto; tätä samaa tekee Islanti, joka tuottaa edullisella sähköllä alumiinia ja bittejä, ja vie niitä arvokkaina lopputuotteina ulkomaille.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy