Vuonna 2022 Suomessa oli sijoitettuna lähes 20 000 alle 18-vuotiasta. Lastensuojelussa lasten ja nuorten sijoitukset eli sijaishuolto on palveluista se kaikkein kallein kärki. Sijaishuollossa kannattaakin tehdä viisaita valintoja.
Vahvasti tuetun perhehoidon mahdollisuuksia inhimillisempänä, turvallisena ja vaikuttavana sijaishuollon muotona sekä myös kustannuksia konkreettisesti vähentävänä toimenpiteenä ei ole vielä hyödynnetty hyvinvointialueilla.
Perhehoidon osuuden kasvattaminen käyttämällä systemaattisesti vahvasti tuettua toimeksiantosuhteista perhehoitoa perinteisen perhehoidon rinnalla laitoshoidon sijaan säästäisi vuositasolla jopa kymmeniä tuhansia euroja per sijoitettu lapsi.
Vahvasti tuettu perhehoito on vaikuttavaa. Perhehoito pärjää laitoshoitoon vertailevassa tutkimuksessa hyvin. Perhehoidossa sijoitettuna olleet ovat laitoshoidossa kasvaneita lapsia useammin aikuisena työssä (Heino, 2010).
Sosiaalityöntekijät arvioivat sijoituksen erittäin hyvin onnistuneeksi perhehoitoon sijoitetun lapsen kohdalla useammin kuin laitoshoitoon sijoitetun lapsen, ja perhehoidossa olleiden nuorten kohdalla jälkihuollon tavoitteet saavutettiin yli kolme kertaa useammin laitoshoidossa sijoitettuna olleisiin nuoriin verrattuna.
Perhehoidossa kasvaneilla on pysyvät aikuiset itsenäistymisensä tukena noin kolme kertaa useammin kuin laitoshoidossa kasvaneilla. (Hiitola, 2009)
Vahva ja säännöllinen tuki sekä ohjaus perhehoitajalle lapsen tai nuoren koko perhesijoituksen ajan mahdollistaa haastavastikin oirehtivien lasten ja nuorten sijoittamisen perhehoitoon. Tästä huolimatta perhehoidon osuuden kasvu suhteessa laitoshoitoon kääntyi laskuun useissa isoissa kunnissa (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Oulu) jo muutamia vuosia sitten. Yhdellä alueista perhehoidon osuus laski vuosien 2018–2021 aikana kymmenen prosenttia.
Suomessa perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus kaikista sijoitetuista on alhainen, vain 55 prosenttia (THL 31.12.2022). Monissa muissa maissa perhehoidon kehitys on Suomea reippaasti edellä. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa perhehoidon osuus on yli 70 prosenttia. Norjassa ja Irlannissa 90 prosenttia.
On hyvin epätodennäköistä, että meillä lapset ja perheet olisivat niin erilaisia muihin maihin verrattuna, ettei perhehoidon osuuden kasvattaminen meilläkin onnistuisi. Se vain vaatii hieman erilaista lähestymistapaa, vanhojen uskomusten pöllyyttämistä ja kaikkien keinojen käyttöön ottamista.
Tiia Perämaa
toimitusjohtaja, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Minna Ahokas
puheenjohtaja, Perhehoitoliitto Ry
Mila Vuorela
perhehoidon palvelupäällikkö, Hoivatie