Television suuret vaalikeskustelut jaksavat edelleen kiinnostaa yleisöä, mutta ne ovat joutuneet selkeästi kilpailemaan viihdeohjelmien kanssa. MTV3:n keskiviikkoillan tentin keskimääräinen katsojaluku oli 448 000, kun Yleisradion torstai-illan vaalitentin keskimääräinen luku oli 513 000 katsojaa.
Luvut ovat katsojamäärän keskiarvoja, jonka ohjelmat saivat parituntisen kestonsa aikana.
Määrä on MTV3:n uutispäätoimittajan Heikki Piuholan mielestä erittäin hyvä, sillä kilpailevalla Yleisradion ykköskanavalla esitettiin ohjelman aikana muun muassa pääuutislähetys. Nelosella pyöri kahdeksasta alkaen tunnin verran suositun Sinkkuäidille sulhanen -sarjan jakso.
"Olemme kaikin puolin tyytyväisiä. Melkein puoli miljoona katsojaa tällaisessa kilpailussa on hyvä saavutus. Kunnallisvaaleissa katsojien kiinnostus on aina ollut vähäisempää kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa", Piuhola sanoo.
Ylen vaalikeskustelun vastaava tuottaja Ari Korvola oli erittäin tyytyväinen katsojamäärään. Samaan aikaan MTV3:n House-sarjalla oli noin 600 000 katsojaa.
"20 vuotta sitten vaalitenteillä oli yli miljoona katsojaa, mutta katsojista kilpailevia kanavia, joilta tulee viihdettä, on tullut lisää. Viihde rynnii eteenpäin, osa katsojista on enemmän kiinnostunut viihteestä", toteaa Korvola.
Tutkija kaipaa alueellista näkökulmaa
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtajan, professori Heikki Paloheimon mielestä kahdessa viimeisessä vaalitentissä ja yleensä lokakuun vaalikampanjoinnissa on keskustelu keskittynyt enemmän muihin asioihin kuin varsinaisesti kunnallispolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.
"Kansainvälinen finanssikriisi on esimerkiksi ohjannut keskustelun sellaisiin taloudellisiin asioihin, jotka eivät ensisijaisesti ole kunnallispoliittisia kysymyksiä."
Äänestäjät olisivat näissä kunnallisvaaleissa kaivanneet poikkeuksellisen paljon enemmän alueellisia näkökulmia. Nyt puoluejohtajien tenteissä on puhuttu enemmän kunnallispolitiikasta yleensä.
Suomessa on nyt poikkeuksellisen paljon kuntia, kuntaliitoskuntia ja viime vaalikauden aikana käynnistyneen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyviä kuntia, joissa palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat ovat isoja kysymyksiä.
"Tilanteet vaihtelevat huomattavasti maan eri osissa, kunnissa ja kuntaryhmissä. Äänestäjien kannalta vaalikampanjoissa olisi ollut hyvä, että tällaista paikallista ja alueellista näkökulmaa olisi tuotu enemmän esille."
Puoluejohtajat ovat selvinneet rooleissaan
Kahdessa viimeisessä television suuressa vaalitentissä selviä epäonnistumisia ei puoluejohtajilla ole esiintynyt. Kaikki onnistuivat omissa rooleissansa.
Kokoomuksen kannatuksen kasvu, samalla tavoin kuin perussuomalaisillakin ainakin johonkin mittaan perustuu perustuu puolueenjohtajan myönteiseen imagoon kansalaisten keskuudessa.
Pääministeri on aina keskusteluissa enemmän ministeri kuin puoluejohtaja, hän on aina sidotumpi hallituksen yleisen linjan puolustamiseen. Sosialidemokraattien puheenjohtaja on esiintynyt keskusteluissa puolustuskannalla puolueen kannatukseen liittyvissä asioissa.