Vaa­li­ko­neet in­nos­ta­vat ää­nes­tä­mään

Vaalikoneiden on todettu lisäävän äänestysaktiivisuutta: uurnille on lähtenyt moni sellainenkin, joka muuten olisi saattanut jättää kierroksen väliin.

Vaalikoneiden on todettu lisäävän äänestysaktiivisuutta: uurnille on lähtenyt moni sellainenkin, joka muuten olisi saattanut jättää kierroksen väliin.

Näissäkin vaaleissa netissä pyörii lukuisia eri tiedotusvälineiden ja erilaisten yhteisöjen vaalikoneita. Ehdokkaiden into vastailla niihin vaihtelee, mutta yhä useampi on todennut, että kone tarjoaa kätevän yhteyden äänestäjiin.

Ruksailemista siis riittää, jos haluaa olla mahdollisimman monessa koneessa mukana. "Olen totisesti vastannut vaalikoneisiin ja -kyselyihin. Niitä on ollut varsinainen kimara", kertoo oululainen demarivaltuutettu ja kunnallisvaaliehdokas Tytti Tuppurainen.

Maailma ei ole joko tai

"Monet koneet toistavat samoja asioita, ja mieleen tulee, josko niitä voisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja markkinoida äänestäjille eri toimijoiden yhteisponnistuksena. Toisaalta, nyky-yhteiskunta on niin sirpaleinen, että eri puolilla olevat koneet saattavat yhteenlaskettuna kerätä enemmän ihmisten kiinnostusta", Tuppurainen pohtii.

Hän huomauttaa, ettei maailma useinkaan ole niin mustavalkoinen kuin kysymysten joko tai -maailma. "Tosielämän päätöksenteossa on oikeasti harvoin tilanteita, joissa kannat paukutetaan pöytään ennen kuin keskustelua on käyty."

Joskus koneissa kysytään myös aika henkilökohtaisia asioita kuten esimerkiksi "Viihdytkö sinkkuna?" (MTV3:n vaalikone). "Pohdin, onko tällainen tosiaan tarpeen. Vastasin kuitenkin. Arvoja siinä kartoitettiin."

Ei kannata hutaista

Ministeri, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Suvi Lindén (kok.) kertoo vastanneensa kolmeen vaalikoneeseen: Ylen, MTV3:n ja Kalevan. Näiden lisäksi hän aikoo vielä osallistua nuorisolle suunnattuun vaalikoneeseen.

Lindénin mielestä vaalikoneet ovat erinomainen tapa kartoittaa ehdokkaiden näkemyksiä, ja ne antavat äänestäjille hyvän mahdollisuuden löytää samalla tavalla ajatteleva ehdokas.

Laskelmointiin tai hutaisemalla vastailuun Lindénin mukaan ei kannata sortua. "Se on äänestäjien aliarvioimista. Mieluummin jätän kokonaan osallistumatta, jos en ehdi kunnolla paneutua."

Lindénkään ei usko, että kukaan suoralta kädeltä pelkän "tulosluettelon" perusteella ehdokastaan valitsee. Tulos saattaa kuitenkin houkutella tutkimaan tarkemmin ehdokkaan vastauksia ja perusteluja. Se on suuri mahdollisuus varsinkin niille ehdokkaille, joilla ei ole muita tapoja saada kantojaan esille.

Kansanedustaja ja nyt myös Oulun valtuustoon ehdolla oleva Martti Korhonen (vas.) on jo pudonnut laskuista, kuinka moneen vaalikoneeseen on vastannut.

Myöskään Korhosen mielestä asiat eivät yleensä ole sellaisia, että niihin pystyisi antamaan suoraa kyllä- tai ei-vastausta. Eniten Korhosta harmittaa kuitenkin se, että se, mitä ehdokkaat vaalikoneisiin vastaavat, ei sitten vastaakaan heidän puolueidensa linjaa ja sitä, miten he todellisessa tilanteessa käyttäytyvät.

Rakennustutkija Pasi Kovalainen (vihr.) on toista kertaa yrittämässä Oulun valtuustoon. Kovalainen on mukana neljässä vaalikoneessa.

"Kyllä minä niihin olen pyrkinyt vastaamaan, vaikka kysymykset välillä vähän hulluilta tuntuvatkin."

Ilmoita asiavirheestä