Vaa­li­kart­ta pysynee vih­reä­nä

SDP otti neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa itselleen Suomen suurimman kuntapuolueen aseman. Suomi ei muuttunut kuitenkaan väriltään kovin ruusunpunaiseksi vaalivoitosta huolimatta: suurimpien kuntapuolueiden mukaan väritetyn kartan mukaan suurinta osa Suomen pinta-alasta hallitsee vihreä väri, koska harvaan asutut maaseutukunnat ovat enimmäkseen keskustaenemmistöisiä.

Keskustan vihreä väri hallitsi Suomen karttaa vuoden 2004 kuntavaalien jälkeen.
Keskustan vihreä väri hallitsi Suomen karttaa vuoden 2004 kuntavaalien jälkeen.

SDP otti neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa itselleen Suomen suurimman kuntapuolueen aseman. Suomi ei muuttunut kuitenkaan väriltään kovin ruusunpunaiseksi vaalivoitosta huolimatta: suurimpien kuntapuolueiden mukaan väritetyn kartan mukaan suurinta osa Suomen pinta-alasta hallitsee vihreä väri, koska harvaan asutut maaseutukunnat ovat enimmäkseen keskustaenemmistöisiä.

Jos karttaa katsotaan pohjoissuomalaisin silmin, vihreä vallitsee lähes täysin. Yhtä lukuunottamatta Oulun ja Lapin läänien kaikki kunnat olivat keskustaenemmistöisiä myös viime kuntavaalien jälkeen. Ainoastaan Kemi loisti verenpunaisena pisteenä keskellä vihreää merta.



Värikartta kertoo
pinta-alasta


Koko maan suurimman kuntapuolueen aseman voi saavuttaa mikä tahansa kolmesta suurimmasta, sillä mielipidekyselyjen kannatusluvut ovat erittäin tasaisia keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kesken.

Kartan kokonaisväri ei muutu kovin kevyesti, vaikka kokoomus tai demarit ottaisivat kuntakohtaisesti suuria vaalivoittoja myös vähäväkisissä maaseutukunnissa. Keskustan enemmistö niissä on niin suuri, että pitäisi tapahtua ihmeitä.

"Sellaiseen vaadittaisiin päinvastainen muuttoliike, eli väen pitäisi sankalla joukolla muuttaa kaupungeista maaseudulle. Nämä kartathan valehtelevat siksi, että suuremman väestötiheyden kunnat ovat niin paljon alueellisesti pienempiä ja päinvastoin. Ne kertovat vain kuntien pinta-alasta", politiikan tutkija Sami Borg sanoo.

Hän uskoo, että kartan väri pysyy nykyisenlaisena siihen asti kunnes maassa tapahtuu merkittäviä kuntarakenteen muutoksia. Tuoreet kuntaliitokset vaikuttavat aavistuksen verran. Jotta tilanne muuttuisi selvästi, Suomessa pitäisi tehdä yhtä iso kuntauudistus kuin Ruotsissa 1970-luvulla, jolloin kuntien määrä väheni alle puoleen aikaisemmasta



Oulu muuttui
mustaksi


Kemin väri voisi olla syvemmänkin punainen, sillä 15 valtuutetun muodostaman suurimman ryhmän, vasemmistoliiton lisäksi toiseksi suurin ryhmä on SDP 13 paikalla. Keskustan asema on kaupungissa vähän samantapainen kuin SDP:llä tai vasemmistoliitolla monessa Oulun läänin keskustavaltaisessa kunnassa.

Oulussakin keskusta oli suurin ryhmä, ja kaupunki oli vihreä paikka kartalla viime vuoden marraskuuhun asti. Sitten vihreistä kaupunginvaltuustoon valittu Henry Viheriävaara vaihtoi väriä kokoomuksen riveihin, ja keskustasta tuli yhtä suuri ryhmä kokoomuksen kanssa.

Oulun väri muuttui tämän takia mustaksi, joka merkitsee kartassa sellaista kuntaa, jossa on kaksi tai useampia suurimpia ryhmiä.

Ruotsalaisen kansanpuolueen hallitsemia kuntia on kolmisenkymmentä, mikä näkyy lievänä keltaisena värityksen rannikko-Suomessa. Demarivaltaisia ruusunpunaisia puolensataa ja kokoomuskuntia on suunnilleen 25. Vasemmistoliiton hallitsemia kuntia on kaksi.

Suomessa on 415 kuntaa, joista keskustavaltaisia on siis kolme neljäsosaa eli noin reilu 400 kuntaa.

Ilmoita asiavirheestä