Jo vuoden ajan on koronavirus täyttänyt median. Lisäksi kunnallisvaalien siirto on aiheuttanut kiivastakin otatusta kautta koko mediakentän. Voisikohan menneisyys antaa meille keinoja suhteuttaa asioita ja auttaa ymmärtämään, etteivät nuokaan asiat ole ainutkertaisia.
Ensimmäiset itsenäisen Suomen aikaiset kunnallisvaalit oli määrä pitää maaliskuussa 1918, mutta käynnissä ollut sisällissota esti niiden järjestämisen tuolloin monessa kunnassa, ja vaalit järjestettiin vasta seuraavana vuonna. Tosin muun muassa täällä Ranualla ne pystyttiin järjestämään ajallaan sisällissodasta huolimatta.
Tai vuonna 1936 valitut valtuustot istuivat vuoteen 1945 asti, koska vaaleja ei voitu järjestää sota-ajasta johtuen. Vuoden 1953 vaalit jouduttiin järjestämään täällä Ranualla uudestaan ehdokasasettelussa tapahtuneen virheen takia.
Muutama vuosi takaperin kunnallisvaalien ajankohta siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Nyt vaalien ajankohtaa on siirretty eteenpäin parilla kuukaudella koronapandemian takia.
Varhaisimman influenssaa muistuttavan kulkutaudin lienee kuvannut roomalainen Titus Livius jo noin 2 000 vuotta sitten, keisari Augustuksen aikaan. Keskiajalta on olemassa 1100-luvulta lähtien tietoja useista laajalle levinneistä epidemioista, joilla on ollut influenssan piirteitä.
Varhaisin Suomessa muistiin merkitty influenssa on vuodelta 1580. Suomalainen pappi ja tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius kertoi eräässä kirjoituksessaan äkillisestä rintataudista, joka syyspuolella vuonna 1580 kulki melkein yli koko Euroopan. Siitä on myöskin muistona vanhan virsikirjan ajantiedon merkintä: ”W.