Karavaanarielämä: Asun­to­vau­nu on ou­lu­lais­pa­ris­kun­nan toinen koti

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Tilaajille

Uu­tis­taus­ta: Am­pu­mi­nen menee aiheena her­käs­ti tun­tei­siin, mutta luodin len­nos­sa on kyse puh­taas­ta fy­sii­kas­ta

Uutistausta
Tinja Huoviala on Kalevan toimittaja.
Tinja Huoviala on Kalevan toimittaja.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

On ilahduttavaa, kuinka luonnontieteet kiinnostavat lukijoitamme!

Kerroimme 16. huhtikuuta ampumaradan takana sattuneesta tapauksesta. Moni kommentoikin juttua, mutta lähinnä siltä kannalta, mitä ei ole voinut tapahtua.

Vaikka ampuminen menee aiheena herkästi tunteisiin, luodin lennossa on kyse kuitenkin puhtaasta fysiikasta. Jatketaanpa siis pohdintaa fysiikan ja ballistiikan asiantuntijoiden avulla.

Koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä on ammuttu, mikä oli aseen kaliiberi, millainen oli patruuna ja mihin suuntaan ammuttiin, voimme vain spekuloida eri vaihtoehdoilla.

Se on kuitenkin selvää, että kerrotun kaltainen on täysin mahdollista.

Ensinnäkin luodin ääni: se voi kuulostaa erilaiselta.

Jos luoti lentää ääntä nopeammin, kuuluu kova räsäys. Aliääninopeudella lentävä luoti sihahtaa tai vinkaisee ja sen ääni muuttuu ohi mennessä, samaan tapaan kuin vaikkapa ohi ajavan auton ääni. Jos luoti lentää aliääninopeudella ja syystä tai toisesta vipottaa, ääni muistuttaa surahdusta.

Kimmoke tai ei, ääni voi olla mitä tahansa näistä kolmesta. Kimmokkeen todennäköisyys sille, ettei luoti lennä stabiilina, on suurempi. Myös ylipitkillä lentoradoilla luoti on jo voinut ruveta heilumaan.

Ballistiikan asiantuntija kertoo kuunnelleensa ääniä työnsä puolesta. Hän sanoo, että luodin lentoäänen suuntaa ja etäisyyttä on äärimmäisen vaikea hahmottaa. Se saattaa onnistua joten kuten, jos ääntä varta vasten osaa odottaa.

Se on kuitenkin selvää, että lentoääni kuuluu kaukaakin, jopa satojen metrien päästä. Jos luoti lentäisi läheltä, ääni olisi jo sitä luokkaa, että se säikäyttäisi kunnolla.

Fyysikko käyttää laskelmissaan kahta tyypillistä metsästyskiväärin luodin painoa, 3,2 grammaa ja 10,1 grammaa. Lähtönopeudet luodeilla ovat yleensä 2,5–3-kertaisia äänennopeuteen verrattuna – kevyillä luodeilla enemmän, raskailla vähemmän.

Valmistaja kertoo luotien käyttäytymisestä, mutta yleensä vain 300 metrin etäisyydelle asti, koska normaalisti metsästäjä tai ampumaharrastaja ei yleensä ammu sitä kauemmas. Tuon etäisyyden jälkeen luodin käyttäytyminen on siis epävarmempaa.

Fyysikko tulee siihen tulokseen, että suoraan ammuttaessa raskaampien luotien laukaisuääni ei tavoita luotia millään järkevällä etäisyydellä, eli luoti viuhahtaa ohi selvästi ennen kuin laukaisuääni kuuluu.

Sen sijaan kevyillä luodeilla voi olla mahdollista, että ääni tavoittaa luodin noin tuhannen metrin etäisyydellä. Tällä etäisyydellä tulos on kuitenkin epävarma, kuten sekin, kantaako kevyt luoti oikeasti näin kauas.

Pienoiskiväärin luoti lentäisi 700–800 metrin päässä alle äänennopeudella mutta olisi suoraan ammuttaessa todennäköisesti tippunut maahan jo aiemmin. Näin pitkän matkan se lentäisi, jos se olisi ammuttu selvästi yläviistoon. Kuusimetrisen taustavallin yli karatakseen luodin lentoradan kulman ei kuitenkaan tarvitsisi olla lähtiessään edes viittä astetta ylöspäin.

Hirvi- ja lintukivääreistä luoti lähtee metsästyspatruunaa käytettäessä selvästi ääntä nopeammin, mutta näihinkin aseisiin saa myös aliäänipatruunoita. Nämä luodit lentävät varmuudella 700–800 metrin päähän, pidemmällekin.

Molemmat vaihtoehdot ovat asiantuntijoiden mukaan mahdollisia: suupamaus voi kuulua ensin ja luodin ääni sitten, tai toisin päin.

Voidaanko siis päätellä aukottomasti, mitä tapahtui? Ei voida.

Radalla asiallisesti ammuttu luoti voi osua esimerkiksi taustavallin kiveen sopivassa kulmassa ja jatkaa siksi matkaa vallin yli.

Ampujan virhe on, jos hän ampuu tahallaan tai huolimattomuuttaan vallin yli tai ampuu ihan jossain muualla kuin sallitulla alueella. Vikaa voi olla myös aseessa tai patruunassa.

Jos tutkintaa haluttaisiin jatkaa, voitaisiin arvioida videolta luodin äänen taajuutta, kestoaikaa, taajuuden muutosta sekä laukaisuäänen ja vingahduksen välistä aikaa.

Niin tai näin: Se mahdollisuus, että luoti osuisi metsässä liikkuvaan ihmiseen, on silti häviävän pieni. Todennäköisemmin osuman saa puu.