Oulu

Kor­kea­kou­lu­jen yhteishaku alkaa ensi viikolla – Oulun yliopisto vastaa ICT-alan työ­voi­ma­pu­laan lähes 300:lla alan opis­ke­lu­pai­kal­la

Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään tänä vuonna 20.3.–3.4. Oulun yliopistossa yhteishaussa avautuu yli 2300 koulutuspaikkaa. Arkistokuva. KUVA: Maiju Torvinen
Oulu 15.3.2019 9:38
Mirko Siikaluoma

Oulun yliopistossa on korkeakoulujen yhteishaussa haettavana 1704 kandidaattiohjelmien opiskelupaikkaa ja 619 maisteriohjelmien paikkaa. Paikkamäärittäin eniten hakukohteita on tarjolla tekniikan ja luonnontieteiden aloilla.

Oulun yliopisto vastaa ICT-alan kovaan työvoimapulaan 295 avoimella koulutuspaikalla tieto- ja viestintätekniikan suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Oulun kauppakamarin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Oulun alueen yrityksillä on vuosina 2018–2020 lähes 3000 ICT-osaajan rekrytointitarve. Teknologiateollisuus ry:n mukaan ICT-alalla olisi tarve rekrytoida valtakunnallisesti jopa yli 11 000 osaajaa.

Ensimmäistä kertaa haussa on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan viisivuotinen tutkinto-ohjelma. Viime yhteishaussa oli mukana haku alan maisteriohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö palautti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun Oulun yliopistolle alkuvuodesta 2017, tavoitteena vastata etenkin Oulun alueen ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Muutoksina aiempiin vuosiin Oulun yliopistolla ei ole enää kandidaattiohjelmaa terveystieteissä, vaan tarjolla on kolme maisterihakukohdetta: hoitotiede, terveyshallintotiede tai terveystieteiden opettaja. Myös kaivos- ja rikastustekniikan koulutusohjelmassa on jatkossa vain maisterihaku. Aate- ja oppihistorian koulutusohjelma vaihtaa nimeään tieteiden ja aatteiden historiaksi.

Tänä keväänä Oulun yliopistoon on mahdollista hakea kaikille koulutusaloille. Yliopisto tarjoaa koulutusta muun muassa luonnontieteiden, matematiikan, arkkitehtuurin, tieto- ja viestintätekniikan, kauppatieteiden, lääke- ja terveystieteiden sekä kasvatustieteiden aloilla.

Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään 20.3.–3.4.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

OAMK on leikannut ict-alaansa henkihieveriin ja potkinut pihalle alan kokeneimmat opensa. Nyt yliopisto näyttää näkevän että tälle alalle pitää ehdottomasti panostaa ja rajusti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain insinööritieteet kiinnostavat yliopiston johtoa. Vanhusten ja lastenhoidon aloilla olisi paljon tehtävää mutta ne eivät toki ole insinööritieteitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haisee tai tuoksahtaa vähän amk tyyliseltä liukuhihnakoulutukselta. Ettei vain yliopisto järjestäisi homman niin että amkin "huippuosaajat", joista moni ei ole ollut käytännön hommissa yli 20 vuoteen tulevat opettamaan tämän touhun. Yliopisto painaa sitten tutkintotodistukset ja kaikki on hyvin. Vai onkohan sitten kuitenkaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä alkaa tämä yliopiston toiminta vaikuttamaan amkin hot fixeiltä. Säntäillään sinne ja tänne. Keksitään koulutuksia jokaiseen markkinatarpeeseen. Kunhan on kyse insinööri tms. tekniikan opinnoista ja niiden suosimisesta. Tuhotaan laaja-alainen sivistys. Opettajat osaavat välttävästi opettaa asiaansa vain yhden työkalun avulla. Sitä ei kuitenkaan yleisesti yrityksissä käytetä. Rahastetaan valtiolta fyffet pois. Opiskelijoiden valmistuttua ollaan tyytyväisiä kun heistä päästiin eroon. Enää on kenenkään turha valittaa. Tässä vaiheessa se on monen kohdalta tullut huomattua ettei tutkinnolla ole arvostusta. Sillä ei pääse kunnon hommiin. Putkiajattelu on putkiajattelua. Hyvät yliopistot ja korkeakoulut ovat ihan toinen asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan tässä Oamk opintoihin nähden se hyvä puoli että osaaminen on sit laaja-alaisempaa. Kyky opetella yksin seuraavia asioita on paljon parempi. Mutta ei kateeksi käy. Yt-kierteen jälkeen moni joutuu kotona kiihdyttämään uuteen nousuun. Paljon parempiakin aloja on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

OAMK kouluttaa yhden vitsin (kielen) osaajia. Ennen kuin ehtii valmistua on osaaminen usein jo vanhaa. Ehkä se ei ole ollut edes riittävällä tasolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkärien koulutusmääriä tulisi myös nostaa. Väestö vanhenee ja sairastaa enemmän. Lisäksi erilaisia hoitoja on kehitetään lisää. Tarve on ollut jo pitkään ja on helposti ennustettavissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvittais sitten myös rahat opetushenkilökunnan palkkaamiseen ja opetustilojen rakentamiseen. Natisee paikka jo nyt liitoksissaan. Sitten pitäis löytyä tahtoa perustaa virat uusille lääkäreille, sekä tietysti etsiä maksaja näille. Vasta sitten kannattaa lisätä koulutusmääriä, koska onhan ulkomailla jo yksi ”hajautettu” tiedekunta tuottamassa lääkäreitä pääosin kotimaan tarpeisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, olisi osan pakko tulla pienemmille paikkakunnilekin töihin ilman tähtitieteellistä palkkaa ja virkojakin olisi varaa perustaa enemmän. Mutta kukapa sitä omaa oksaansa sahaisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saas nähdä auttaako koulutus yhtään mitään. Opetettavat asiat ja työnantajan tarve eivät kohtaa, yliopisto kouluttaa työttömiä. Yritykset poimivat rusinat pullasta: jos et osaa juuri sitä mitä tarvitaan, yrityksiin ei oteta oppimaan. Ne jotka ovat jo töissä kiertävät työpaikkoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Halpiskoulutusta. Valmistujille 1500 kuussa palkkaa. Jos ei käy niin "suuri työvoimapula alalla jatkuu. Yritykset eivät ota mitään koulutusvastuuta. Ellei oppilaitos kouluttanut juuri tarvittavan kielen osaajia niin jälleen "suuri työvoimapula jatkuu." Ei kannattaisi yliopiston juosta tällaisen touhun perässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ICT-alalla on pulaa pystyvistä tekijöistä. Tämä kun tiedostettaisiin, niin kyettäisiin lisäämään opiskelupaikkoja ammattikorkeakoululle yliopiston sijaan, sillä oamk tuottaa oikeita alan osaajia. Pulaa on siis tekijöistä eikä tutkijoista ja pelle pelottomista, joita yliopisto tuottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Menee eerolla puurot ja vellit sekaisin. Tutkijat tulevat tohtorikoulusta erikseen ja ITpuolella hekin käytännössä koodavat yms käytäntöä. Muutoin yliopisto tuottaa juuri niitä työllistyviä osaajia eli kandeja ja maistereita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pätevistä ohjelmistokehittäjistä on koko ajan jonkin verran pulaa. Osittain teknologiastäckit eivät kohtaa.
Firmat eivät voi ottaa kuin pienen määrän junioreita koska juniorit tuottavat tappiota 6-12 kk ennen kuin pääsevät kärryille. Senioreillakin voi mennä useampi kuukausi päästä tuottavaksi uudessa firmassa ja uusissa projekteissa.
Uusia tekniikoita kyllä opitaan lennosta, mutta ennen sitä syntyy usein sutta ja sekundaa koska jotain näytettävää pitää olla tyhmille projektinvetäjille ja asiakkaille. Näitä virheitä on sitten harvoin aikaa tai halua korjata. Lopputulos on tekninen velka ja kärsivä loppuasiakas.

Kuitenkin, palkat alalla eivät ole nousseet merkittävästi, eivätkä firmat tunnu kilpailevan avoimesti palkoilla, mikä kertoo että vielä ei olla kipurajoilla työvoimapulan osalta. Kyse on isolta osin kohtaanto-ongelmasta ja kitkasta jonka kanssa voidaan elää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ICT-alalla ja monella muullakin töitä saavat vain nuoret täsmäkoulutetut, koska he ovat halpoja kulueriä.
Iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ongelmaksi nousevat liika kokemus ja sen myötä rahanhalu tehdystä työstä.
Toisin sanoen firmat vain haluavat halpoja työntekijötä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten kiva, mutta koulutus tulee aina pahasti jäljessä tarpeeseen nähden. Turhaa sitä nyt kouluttaa jos tarve on päällä. Sama kävi itselläni. 2006 oli hirveä tarve ja kouluun otettiin kaikki. valmistuttuani alkoi lama häämöttää ja suurin osa valmistui työttömäksi. Vähentäisi tarvetta niistä työttömistä. Itse onneksi työllistyin alaa vaihtamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työttömyyttä? alalla?? ei todellakaan, on vain yrityksiä jotka haluavat valmiin tyypin tekemään heti tuottavaa työtä, työttömiä on koska TE-keskuksen ICT alan koulutuksiin on paljon hakijoita (olen kyllä kuulut että osa on jo luovuttanut koska koulutuksen järjestäjät ottavat vain helposti työllistettäviä). Jos vaikka aloitetaisiin heidän työllistymisestä.

Koska ulvotaan työvoimapulaa niin työttömia ei edes haluta haastatella koska oletus on nyt että työtön ei halua ei työllistyä joka on ihan valetta. ITse teen koko ajan uusia hakemuksia, mutta firmat ei halua palkata minua koska osaan liikaa tai sitten tarvitsen sen sisäänajon, aina jos kuulen haastattelujen jälkeen miten kävi on syy että he löysivät työpaikan vaihtajan jolla on kokemusta. Miten kokemusta edes saa jos kukaan ei halua palkata. Ei kukaan halua moniosaajaa jolla on hyvät perustaidot vaan he haluavat sen halvan gurun joka tekee toisena päivänä työtä josta työantaja hyötyy heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tarjolla on sekä koulutusta tarvitseva "moniosaaja", sekä guru joka pystyy heti tuottavaan työhön, niin tottakai yritys palkkaa sen gurun. Sitten jos gurua ei ole saatavilla, niin sitten mietitään olisiko joku jonka voisi tehtävään kouluttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

valitettavasti tuo on ideaalitilanne joka ei tapahdu koskaan, monesti käy niin että jos ei gurua ole tarjolla niin lähdetään itkemään lehtien palstalle kuinka on osaaja pula.
Tai sitten otetaan moniosaaja TE-keskuksen ict alan koulutuksesta, käytetään hetki ja heitetään ulos ja otetaan uusi ja taas uusi (näitä on useita alan firmoja jotka tekee näitä)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Uutisvirta

16:07
Oulun viestintäjohtajalle annettiin huomautus hänen Facebookissa julkaisemastaan "lesta"-kuvasta – Salmi: "Harkintakykyni petti"
16:04
Näkökulma: Sitra kutkuttaa Kataista sittenkin - yliasiamies vartioi satojen miljoonien eurojen tasetta
16:01
Oulun Heinäpäästä löytyy Mörkökivi – tuleeko paikasta kiekkofanien vaelluspaikka?
15:54
Jukka Jaloselle ehdotettiin jo patsasta Helsinkiin, jää ainakin vielä toistaiseksi toteutumatta
15:17
Moni maakunta jää ilman omaa meppiä kun Helsinki ja Keski-Suomi rohmusivat EU-päättäjiä – vihreät oli taas Helsingin suosituin
15:12
Sarjanäpistelijä iski Kajaanissa – Poliisi: alkoholijuomien näpistelyt lisääntyvät kohti kesää
15:11
Liisa Jaakonsaari valittiin Oulun yliopiston hallitukseen – "On tärkeää puolustaa tiedettä ja tutkimusta"
39
Leijonien voitto keräsi oululaiset torille – "Mörkö"-huudot ja Maamme-laulu kaikuivat Oulun yössä
32
Pohjois-Suomi jäi ilman euroedustajaa – Mirja Vehkaperä on Oulun vaalipiirin äänikuningatar, mutta äänet eivät riittäneet Brysseliin asti
20
Soutuvenepaikat kortilla Oulussa – moni haluaisi venepaikan jokisuistosta, mutta niitä ei ole tarjolla
19
Oululaiset eurovaaliehdokkaat vaihtelevissa tunnelmissa - Mirja Vehkaperä: "Mitään en tekisi toisin"
18
Eurovaalien tulos selvillä: Kokoomus suurin puolue, vihreät nousi toiseksi – ääniharavina Eero Heinäluoma ja Ville Niinistö
16
Viestintäjohtajan viesti jäi epäselväksi – Mikko Salmen sopimattomaksi arvioitu kuva piti poistaa hämmentyneiden kommenttien takia
12
Vahva Euroopan unioni selvisi vaalien voittajaksi Suomessa – EU-myönteiset ryhmät joutuvat kuitenkin yhdistämään voimiaan parlamentissa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Saamei

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikko Salmi solvaa lestoja facebook-tilillään

Propsit Mikolle. Jostakihan se pitää tuota "likapyykkiä" ruveta purkamaan. Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image