Kotimaa

Raaseporin ta­so­ris­teys­tur­maa puidaan oikeudessa – miksi Puo­lus­tus­voi­mat ei joudu vastuuseen varusmiesten kuolemista?

Raaseporin tuhoisa tasoristeysonnettomuus tapahtui lokakuussa 2017. KUVA: Lennart Holmberg
Kotimaa 9.9.2019 7:05
STT

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ihmettelivät onnettomuuden jälkeen, miksi prikaati ei käyttänyt lähellä olevaa turvallista ylitystä.

Lokakuun lopulla aamukahdeksalta oli vielä hämärää. Satoi räntää, ja ilma oli utuinen. Junan valot erottuivat hyvin parin sadan metrin matkalta, mutta kauempaa usva haittasi niiden näkemistä. Junasta katsottuna tummanvihreää maastokuorma-autoa ei ollut helppo erottaa.

Puolustusvoimien maastokuorma-auto oli ylittämässä vartioimatonta tasoristeystä Raaseporin Skogbyssä, kun se ajoi VR:n kiskobussin eteen. Kuorma-auto lensi törmäyksen voimasta 54 metrin päähän. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui.

Lue myös: Puolustusvoimat epäonnistui suruviestin välittämisessä, Raaseporin onnettomuudessa kuolleiden varusmiesten omaiset joutuivat itse soittelemaan

Yhdestä seitsemään ulottuvalla vaarallisuusasteikolla Skogbyn tasoristeys oli luokiteltu viitoseksi. Risteyksessä ei ollut puomia tai junan saapumisesta ilmoittavia laitteita. Puomien puuttumisesta varoittavaa liikennemerkkiä ei ollut, vaikka määräysten mukaan olisi pitänyt.

Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Risteys ei ole muodoltaan tavallinen rasti, jossa kaikki kulmat ovat suurin piirtein 90 asteen suuruisia. Ylhäältäpäin risteys näyttää litistetyltä rastilta, ja onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta. Nähdäkseen junan tulosuuntaan risteyksessä olevan auton kuljettajan pitää viedä päänsä kiinni tuulilasiin ja kurkottaa takaviistoon.

Tiedot onnettomuuden olosuhteista ovat peräisin Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportista.

Onnettomuusauton kuljettajaa syytetään maanantaina alkavassa oikeudenkäynnissä kolmen varusmiestoverinsa kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Asiassa oli jo tehty päätös syyttämättä jättämisestä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi, koska katsoi, että kuljettajalla olisi tilanteessa ollut mahdollisuus toimia varovaisemmin.

Puolustusvoimia, varusmiesten harjoituksen johtajaa tai joukkueen kouluttajaa ei syytetä mistään. Kuljettajan lisäksi kukaan ei ole joutunut onnettomuudesta vastuuseen, vaikka risteyksen vaarallisuus oli yleisesti tiedossa. Miksi?

Reitin turvallisuuden laiminlyöntiä ei ole määrätty rangaistavaksi

Syytteen nostamisesta päättäneen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan heti Raaseporin onnettomuuden tutkinnan alussa kammattiin tarkasti varusmiesten esimiesten toimintaa, kun mietittiin, olivatko he mahdollisesti syyllistyneet johonkin rikokseen. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, Rappe sanoo STT:lle.

– Esitutkinnassa koetettiin selvittää, olivatko esimiehet jotenkin rikkoneet jotakin velvollisuuttaan, mutta sellaista rikoksen tunnusmerkistön täyttävää laiminlyöntiä ei tullut tutkinnassa esille.

Rappe huomauttaa, että vain sellaisista teoista voidaan epäillä tai syyttää rikoksesta, jotka on laissa määrätty rangaistavaksi.

Rappe kertoo olleensa aiemmin syyttäjänä samankaltaisessa jutussa, jossa esimiehen katsottiin syyllistyneen rikokseen varusmiehen kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Varusmiehet oli päästetty viikonloppulomalle suoraan kuormittavasta harjoituksesta. Varusmies lähti ajamaan palvelustoveri kyydissään, nukahti rattiin ja ajoi ulos tieltä. Kyydissä ollut varusmies löi päänsä ja kuoli, Rappe kertoo.

– Siihen tilanteeseen oli olemassa Puolustusvoimien sisäisiä määräyksiä, joita esimies oli rikkonut, kun oli näin väsyneen varusmiehen päästänyt rattiin. Syyte meni heittämällä läpi.

Raaseporin tapauksessa mitään määräystä ei katsottu rikotun.

– Jos olisi esimerkiksi sellainen esimiestä velvoittava määräys, että harjoituskäskyssä olisi velvollisuus luetteloida ajoreitillä olevat vaaralliset paikat, eikä niin olisi tehty, silloin tässä voisi olla palvelusrikos.

– Voi tietenkin ajatella, että hyvään hallintoon olisi saattanut kuulua se, että otettaisiin yhteyttä tienpitäjään tai VR:ään ja vaadittaisiin esimerkiksi puomien laittamista, jos jatkuvasti käytetty tasoristeys havaitaan vaaralliseksi. Mutta tällöin ei kuitenkaan ole kysymys sellaisesta velvollisuudesta, jonka laiminlyönnistä uhkaisi rangaistus.

Pääesikunta ei puhuisi Puolustusvoimien epäonnistumisesta

Puolustusvoimat pahoittelee Raaseporin onnettomuutta, mutta Pääesikunnan mielestä ei voi puhua Puolustusvoimien epäonnistumisesta.

– Onnettomuus on sellainen kamala tapaus, joka ei koskaan olisi saanut tapahtua. Yritämme parhaamme mukaan, ettei se tule toistumaan, sanoo Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen STT:lle.

Hän sanoo, että Otkesin suositukset onnettomuuden jälkeen on otettu mieluusti vastaan. Otkes muun muassa kehotti Puolustusvoimia parantamaan turvallisuusriskien arviointia harjoitusten yhteydessä.

– Otkesin suositukset ovat tervetullut tuki Puolustusvoimille, mukaan lukien ne pari kriittistä osaa.

Arhippainen haluaa korostaa, että Puolustusvoimat on onnettomuuden jälkeen tehnyt paljon turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioiminen on hänen mukaansa ollut haaste. Arviointia on tehty niin laajassa mittakaavassa, että jotkut suuret riskit ovat voineet hukkua massan sekaan, hän sanoo.

Oliko Skogbyn tasoristeys riski, joka jäi Puolustusvoimilta huomaamatta?

– Tapahtumat kertovat karua kieltään, Arhippainen vastaa.

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Arhippainen sanoo, ettei hän osaa kommentoida asiaa. Uudenmaan prikaati ei antanut STT:lle haastattelua.

Arhippaisen mukaan Raaseporin onnettomuus osoitti Puolustusvoimille, että turvallisuus pitää ottaa aiempaa tarkemmin huomioon jokaisessa toiminnan vaiheessa.

–  Meidän puolustusjärjestelmämme edellyttää, että miehet uhraavat puolesta vuodesta vuoteen elämästään maan turvallisuudelle, niin siinä on absoluuttinen vastuu tehdä kaikki, että palvelus on turvallinen.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Nyt voisi puolustusvoimien ylipäällikön puoliso ottaa asiaan kantaa. Haluatko omalle pojallesi tuon kohtalon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei puolustusvoimat ikinä joudu vastuuseen, ei myöskää päätöksiä tekevät henkilöt.
Vastuun kantaa aina matti tai maija.
Tällainen on järjestelmä, jonka puolesta matti ja maija vannoo antavansa henkensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

selvä vahinko ja siitä pitää ottaa opiksi....eikait se riitelemällä kummene..
kyllhän joku nämä reitit suunnittelee ja onhan puolustusvoimilla aikaa vaikka laittaa omta vartiat radan vaaralliseen kohtaan ohjaamaan omaa liikennettä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

VR ajatti tuolla osuudella kiskobussia 40 km/h nopeammin, kuin näkymäohjeistus salli. Tieliikenteessä tuollainen 50 % rajoituksen ylittäminen tekisi syyllisyyskysymyksestä pässinlihaa. Suomessa kuitenkin auton kuljettaja on aina syyllinen.

Lukekaa OTKES:n tutkintaselostus, niin ei tarvitse mutuilla ja mennä tunteella, kuten monet toimittajat. Faktoilla ei valitettavasti saa klikkiotsikoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onnetomuudesta on kyse ja Puolustusvoimien pitää uskaltaa kantaa vastuunsa. 18-vuotias ei voi olla ikänsä ja kokemuksensa puolesta kuin ammattilainen, ja hänhän tekee sotilasvaloja myöten kaiken käskystä ja pakosta. 100 km/h oli siinä kohtaan aivan liikaa junalle. Tämän ykstyiskohtakin on Puolustusvoimien kontolla, ei varusmies tiedä junien nopeuksista mitään. Sellaisella vauhdilla takaviistosta lähestyvä juna jää helposti huomaamatta ilman erityistä tiedostettua varoivaisuutta. Kyse on siis onnettomuudesta, johon Puolustuvoimien pitäisi suhtautua toisella tavalla. Vaikka varusmieskuljettaja teki virheen, tilanteessa on monta muutakin vastuullista tahoa jotka olisivat voineet ennakolta vähentää onnettomuusriskiä. Aika moni esimies ymmärtää vastuunsa turvallisuudesta siten että riittää kun käy muodollisesti turvallisuusohjeet yhdessä läpi ja kuittaa vastuunsa sillä. Se on vastuun välttelyä, jos muuta ei tehdä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juna ei tullut 100 km/ h, vaan 119 km / h. Mutta en väitä vastaan, puolustusvoimieen syytähän sekin on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan älyttömästi tehty liikenneristeys paikalle, jossa näköesteitä on joka suuntaan. Ja myös junankuljettajan olisi pitänyt olla tietoinen ko ylityspaikan "laadusta" ja vähentää junan nopeuden minimiin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Risteyksen ylityksen olisi voinut suorittaa turvallisesti varmistamalla radan yritys. Kyllä VR tietää milloin tietyllä rataosuudella kulkee junia. Miksi tätä asiaa ei ole selvitetty? Tällaisessa ylityspaikassa auto pysäytetään aina ennenkuin rata ylitetään oli siinä puomi tai tai ei. Turvallisen ylityksen olisi myös voinut tehdä yksinkertaisesti laittamalla tähystäjiä radan vartaan, jotka ilmoittavat onko juna tulossa vai ei. Maalaisjärjen käyttö on sallittua tällaisessa asiassa. Täysin turha onnettomuus joka olisi voitu välttää toimimalla järkevästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erikoisen kuvan syyttämistavasta saa, eikö Rapen olisi tullut ottaa asia hoitoonsa heti asian laatu huomioon ottaen. . Ei voi välttää vahingonkorvausvastuukysymysten nousemista erääksi oikeudenkäynnin pääteemoista. Todennäköistä lienee, että varusmieskuljettajaan kohdistettaneen useita korvausvaatimuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ylhäältäpäin risteys näyttää litistetyltä rastilta, ja onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta. Nähdäkseen junan tulosuuntaan risteyksessä olevan auton kuljettajan pitää viedä päänsä kiinni tuulilasiin ja kurkottaa takaviistoon."

On tullut itsekin ajettua tästä kohdasta joskus 90-luvulla ja silloin itse sanoin äänen autossa, että ompas tyhmä risteys, kun ei nää mitään. Itse taisin silloin pysähtyä henkilöautolla ja katsoin, että junaa ei varmasti tule. On liian helppo tietenkin sanoa nuorelle kuskille, että miksi et tehnyt sitä ja tätä. Kyllä rakenteet tulee olla sellaiset, että ne minimoi onnettomuusriskit. Surullinen tapahtuma kaikenkaikkiaan, mutta tässä autonkuljettajan osuus korostuu. Hän on aina vastuussa auton kuljettamisesta mahdollisimman turvallisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotakuinkin olen samaa mieltä. Jos myös viranomaisilla olisi pienikin riski joutua vastuuseen, risteys olisi suljettu korjauksia varten jo paljon aiemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä harj.johtaja/kouluttaja on ollut välinpitämätön varusmiesten turvallisuudesta, jos on antanut harj.käskyn, jossa ei ole käsketty käyttämään normit täyttävää tasoristeystä. Eikö varuskunta ja "väylänpitäjä" ole laiminlyöneet turvallisuusasioita? Miksi kuljettajaa syytetään palvelusrikoksesta? Varusmiehet välittää meistä, välittäkää tekin varusmiehistä! Voimia kuljettajalle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos puolustusvoimien hitaat ajoneuvokolonnat käyttäisivät samoja reittejä kuin muu liikenne, mikä itku siitä mediassa syntyisikään mielensäpahoittajien toimesta. Sivuteitä on käytetty siksi, että muu liikenne ei häiriytyisi ja vaarantuisi mm. ohitustarpeen takia.

On myös omituista, että nuorta, harjoitteluvaiheessa olevaa kuljettajaa verrataan kokeneisiin ammattilaisiin, vieläpä unohtaen, että heillekin sattuu ja tapahtuu.

Tässä tapauksessa infrastruktuuri loi edellytykset onnettomuudelle, joka oli vain ajan kysymys. Yleisö janoaa syyllistä, ja sen valtionsyyttäjä jostain järjestää. Monien kommenteissa esille tuotu varmistamisen varmistamisen tarkastaminen ja useiden tähystäjien asettaminen joka risteykseen ei ole oikeassa elämässä toimiva ratkaisu. Tasoristeys tiedettiin vaaralliseksi, mutta sille ei tehty mitään vuosikymmeniin ennen onnettomuutta. Edes junalle ei asetettu nopeusrajoitusta, vaikka se olisi ollut tehokkain tapa estää onnettomuus tuollaisessa paikassa. Mutta junalla on ”etuajo-oikeus”, ja aikataulun suunnittelijat sekä liikennöitsijä kyllä pitävät siitä kiinni. Kukaan ei kysy, pystyvätkö muut havaitsemaan junaa missään olosuhteissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta miksi siellä oli kaksi eri ylityspaikka vaikka toisestakin kaikki olis kerenneet mennä. Miksi. Näitä kysymyksiä saa esittää toinen toisensa perään. Miksi niitä ei ollut suljettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikeastaan mielenkiintoista tässä on se, että on valittu kahdesta reittivaihtoehdosta puolustusvoimat on valinnut sen vaarallisen. Tässä se vastuupaikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuljettaja on vastuussa aina, on siten puolustusvoimissa tai siviilissä. Oikeus lopulta päättää mahdolliset sanktiot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluaisin nähdä sen varusmiehen, jolla on pokkaa kieltäytyä ajamasta käskettyä reittiä, jos toteaa sen liian vaaralliseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EIhän siitä ole kysymys, vaan siitä, että miten ylittää vaikeankin risteyksen, joka on virallinen, ja varmistaa silloin turvallisuuden ja minimoi riskit. Tätähän se ajaminen on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siitä juuri on valitettavasti kysymys. Armeijassa ei ole tarkoitus varsinkaan sotamies-tasolla ajatella vaan siitä lähinnä rangaistaan. Eri asia sitten onko suurempi syyllinen harjoituksesta vastannut henkilö vai tien ylläpitäjä, joka ei ollut poistanut vaarallista risteystä käytöstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varusmiespalveluskin on jonkun mielestä liian vaaralinen, koitappa kieltäytyä sillä perusteella. Kortiliselle kuskille tieliikennelaki on ainut laki ja kuski vastaa jos jotain tapahtuu. Se, että ei näe ja silti menee radan ylitykseen on jo käsittämätöntä, ei siiloin saa mennä jos ei näe mihin on menossa, oli sitten armeijassa, siviilissä tai missä muualla hyvänsä. Valtakunnansyyttäjä on aivan oikeassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

11:15
Mies löi naista 13 kertaa puukolla ylävartaloon Raahessa, miehen mukaan kyse oli hätävarjelusta – syyttäjä vaatii vankeustuomiota
11:06
Henkilöautot nokkakolarissa Kalajoella – viisi henkilöä loukkaantui, kaksi vakavammin
11:05
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
10:52
Kerrostalohuoneistossa syttyi tulipalo Sotkamossa – yksi ihminen vietiin jatkohoitoon
10:52
Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut – 107-vuotias Kanerva oli Tornion vanhin asukas
10:33
Keskustan Minna-Maaria Sipilä eroaa Kempeleen kunnanhallituksen jäsenyydestä – vetoaa kahdella paikkakunnalla asumiseen
10:14
Näin Hahtiperän hylyn kappaleita lastattiin autoon Oulussa
60
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
44
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
27
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
24
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
20
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video
19
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä – Taustalla asioita, joita "ei toistaiseksi voi kertoa"
16
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image