Ou­lu­lais­lu­kiot put­sa­si­vat pöydän STT:n lu­kio­ver­tai­lus­sa – tuoreet yli­op­pi­laat kiit­te­le­vät matalaa kyn­nys­tä tuen saa­mi­seen

Haukiputaan lukiossa on tänä vuonna tutkiskeltu opiskelijoille annettavaa tukea ja sen kehittämistarpeita. Lukion rehtorin Sirpa Risteelän (vas.) ja tuoreen ylioppilaan Hanna Saarenpään mukaan sillä on ollut suuri vaikutus.

Kuva: Timo Heikkala / Str / Lehtikuva

Oulussa on lauantaina tavallistakin enemmän syytä juhlaan, sillä oululaislukiot nappasivat molemmat kärkipaikat STT:n kevään lukiovertailussa.

Suurten lukioiden sarjan ensimmäisellä sijalla oli Haukiputaan lukio, ja pienten lukioiden sarjan voitti Oulun normaalikoulun lukio. Kumpikin lukio teki mittaushistoriansa parhaan suorituksen.

Mikä itse lukioiden toiminnassa oli parasta? Tuoreet ylioppilaat kiittelevät lukiotaan opettajien ja opiskelijoiden mutkattomista väleistä ja siitä, millaista tukea opintiellä oli saatavissa.

– Opettajat ovat ylivoimainen ykkönen ja henkilökunta ylipäätään. On tosi rento ja ystävällinen ilmapiiri, alusta asti oli helppoa päästä mukaan ja saada apua, jos tarvitsee. Opettajille on helppo jutella koulun ulkopuolisistakin asioista, he ovat aidosti kiinnostuneita, kertoo tuore ylioppilas Hanna Saarenpää Haukiputaan lukiosta.

– Yhteishenki on meillä erittäin hyvä, ja henkilökunta on äärimmäisen osaavaa ja aina auttamassa. Tukiopetusta saa aina vain kysymällä, siinä on älyttömän pieni kynnys. Apua saa helposti ja ollaan toisten tukena, kertoo Oulun normaalikoulun lukiosta ylioppilaaksi valmistuva Topi Nätti.

STT:n lukiovertailussa lukioiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Näin voidaan huomioida opiskelijoiden lähtötaso paremmin kuin pelkkiä yo-tuloksia vertailemalla. STT:n lukiovertailua on tehty vuodesta 2012.

Lakimuutos lisäämään tukea

Opiskelijoiden auttaminen oppimisessa on lukion perustehtävä, mutta lisää kierroksia siihen on tullut lukiolain muutoksen myötä. Viime elokuussa voimaan tulleessa muutoksessa lakiin kirjattiin muun muassa se, että lukiolaisilla on oikeus tukiopetukseen ja tarvittaessa erityisopetukseen.

Haukiputaan lukiossa on tänä vuonna tutkiskeltu sitä, millaista tukea opiskelijoille jo nyt on annettu ja mitä olisi tarpeen kehittää. Jo ennestään lukiossa on annettu ryhmämuotoista tukiopetusta esimerkiksi erilaisten matikka- tai kielikahviloiden muodossa, kertoo rehtori Sirpa Risteelä. Kahviloihin voi tulla omaan tahtiin esimerkiksi tekemään kotitehtäviä, ja paikalla on opettaja, joka voi auttaa ongelmakohdissa.

– Tämä on tällaista hyvin helposti lähestyttävää eikä vaadi sitä, että opiskelijan täytyisi erikseen pyytää tukiopetusta. Ja näissä on ollut hyvä se, että näihin ei ole tullut pelkästään opiskelijoita, joilla on oppimisen kanssa haasteita. On myös näitä, jotka hakevat tätä kautta varmuutta vastauksiin ja pikkaisen parempia arvosanoja, Risteelä kertoo.

Ylioppilas Saarenpää kertoo hyötyneensä kielikahviloista etenkin lukion loppuvaiheessa ja saaneensa niistä pontta kolmessa vuodessa valmistumiseen kolmen ja puolen vuoden sijaan.

– Käytin sitä ruotsin opiskeluun, mikä ei ollut vahvuuteni. Mutta tuntuu, että sain jo yhdellä kielikahvilakerralla yhden kurssin sisällön ymmärrettyä. Kynnys oli matala, ja sinne oli hyvä mennä, Saarenpää kertoo.

Ei tyhjän päälle

Oulun normaalikoulun lukion rehtori Pasi Hieta on tyytyväinen lakimuutokseen. Lukioihin kun tulee opiskelijoita, jotka ovat peruskoulussa saaneet erilaisia tukitoimia ja niiden avulla päässeet eteenpäin.

– Ei ole hyvä tilanne, jos tukitoimet yhtäkkiä loppuvat ja toisen asteen opiskelija jää tyhjän päälle, Hieta sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että tukitoimet ovat sellaisia, että vastuu asioiden hoitamisesta pysyy opiskelijalla itsellään. Tällöin valmiudet jatko-opinnoissa pärjäämiseen syntyvät helpommin. Tarpeet ovat yksilöllisiä, joten opiskelijat pitää tuntea oikeanlaisen avun antamiseksi.