Äänestäjä haluaa sijoittaa äänensä niin, että saa siitä hyötyä. Kannattaisiko työelämässä olevan ennakoida jo hyvissä ajoin lähestyvä eläkeikä ja satsata ääni sitä silmällä pitäen?
Kannattaisiko opiskelijan ennakoida tuleva perheenlisäys ja tavoitella ehkä omalla kohdalla liian myöhään tulevan opintotukikorotuksen sijasta parempaa lapsilisää?
Kaleva halusi selvittää, millä aikataululla vaaleissa esitetyt lupaukset toteutuvat. Voiko uurnalla edes taktikoida?
Useat suomalaiset politiikan tutkijat pitivät vaalitaktikointia mielenkiintoisena ja ainakin teoriatasolla tutkimisen arvoisena. Kukaan ei kuitenkaan halunnut tutkimustulosten puuttuessa antaa arviota esimerkiksi siitä, kuinka hyvissä ajoin ennen eläkeikää kannattaa toimia.
Ehdokkaan asema puolueessa vaikuttaa
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Ville Pitkänen suostui kuitenkin kertomaan, miksi äänestystaktikointi ehdokastasolla on lähes mahdotonta.
Yhden äänen vaikutus politiikan asiasisältöihin on paljolti riippuvainen siitä, millä perusteilla ääni on kohdistettu.
"Jos asiaa tarkastellaan yhden ehdokkaan kautta, hänen vaalilupauksensa toteutumiseen vaikuttavat lukuisat muuttujat. Ensimmäisenä oman ehdokkaan pitäisi luonnollisesti päästä vaaleissa läpi. Lisäksi ehdokkaan ajamien tavoitteiden pitäisi olla korkealla myös puolueen tärkeysjärjestyksessä", Pitkänen selkiyttää.
"Asioiden läpiviemiseen voi vaikuttaa myös ehdokkaan asema puolueessa eli onko kyseessä puolueen vakiintunut toimija vai uusi tulokas. Toki myös ehdokkaan edustaman puolueen koko ja poliittinen painoarvo on syytä ottaa huomioon", hän jatkaa.
"Varmin tapa taktikoida uurnalla olisi tutustua ensin puolueen linjauksiin ja vasta sitten valita yksittäinen ehdokas", Pitkänen sanoo.
Lupaukset usein epämääräisiä
Tärkeitä ovat tietenkin vaalilupaukset itsessään. "Monet lupaukset ovat kovin epämääräisiä. Luvataan vaikka parantaa lapsiperheiden asemaa. Moni ehdokas ei kuitenkaan kerro sen konkreettisemmin, mitä hänen lupauksensa pitää sisällään. Tässäkin kannattaa taas mennä tarkistamaan ehdokkaan puolueen linjoja."
Vaikka puolueella taktikointi onkin varmempaa, liittyy myös puolueiden antamiin lupauksiin kysymysmerkkejä. Muutoksia hidastaa ja mutkistaa Suomen monipuoluejärjestelmä, jossa edes oman puolueen voitto ei takaa sen linjaamien asioiden toteutumista.
Kaksipuoluejärjestelmässä, kuten Iso-Britanniassa, edustajan antama lupaus toteutuu paljon todennäköisemmin kuin Suomessa, mikäli se vain on puolueen listalla ja puolue saa vaaleissa enemmistön äänistä.
Lupausten toteutumiseen voivat vaikuttaa myös Suomen rajojen ulkopuoliset voimat. "Juuri nyt näkyy talouskriisin vaikutus. Osaltaan myös EU ohjailee sitä, kuinka asiat Suomessa kehittyvät. Missään nimessä en kuitenkaan halua että tässä tulisi sellainen kuva, ettei äänestäminen kannata."
Vaikka kunnallisvaalien äänestysprosentti pitää häntäpäätä EU-parlamenttivaalien kanssa, Pitkänen muistuttaa että kuntatason äänestyksessä ihminen saa yleensä ajettua omia intressejä tehokkaammin läpi kuin eduskunta- tai presidentinvaaleissa.
"Globalisoituneessa maailmassa ruohonjuuritason toiminta on lisääntynyt. Kun ihmisistä tuntuu siltä, että EU ja koko muu maailma ohjailee liikaa valtiotason asioita, on järkevämpää kohdistaa toiminta lähialueen asioiden ajamiseen."