Luonnonperintösäätiö on ostanut Utajärveltä suojeluun 14 hehtaarin metsäpalstan, joka nimetään sijaintinsa mukaan Leppijoen lintumetsäksi.
Rokuan harjualueen lähistöltä alkunsa saavan Leppijoen vedet on aikoinaan ohjattu kaivettuun kanavaan, mutta lintumetsän kohdalla vanhassa luonnonuomassa on yhä vettä tulva-aikaan. Sen ansiosta alueelle on muodostunut reheväpohjainen lintujen suosima pökkelömetsä.
Leppijoella harjoitettiin vielä 1950-luvulla niittytaloutta, jonka muistona kuivuneen luonnonuoman varrelta löytyy niittysaunan jäänteet. Osalla niitystä kasvaa edelleen korkeita saramättäitä.
– Metsäautotiet ovat vauhdittaneet naapuripalstojen hakkuita, mutta Leppijoen palsta on edelleen luonnontilainen, noin 70 vuotta niittyaikojenkin jälkeen, metsän aiempi omistaja, utajärveläinen Pekka Meriläinen kertoo.
Meriläisen tytär halusi suojella sukunsa metsittyneet niittymaat jälkipolville, ja isä toteutti tyttärensä toiveen.
– Toukokuisella päiväkäynnillä havaitsimme alueella useita luonnonmetsien lajeja ja kolopesijöitä: kanahaukan, pikkusiepon, käenpiian, pohjansirkkuja, peukaloisia, ja löytyipä sieltä pari asuttua hömötiaisen pesäkoloakin. Tällainen lajikirjo kertoo metsän runsaasta biodiversiteetistä. Lintumetsä on hieno saareke talousmetsäalueiden keskellä, Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Petri Haapala kertoo.
Alue ostettiin Suojellaan elinpiirejä linnuille -kampanjaan tulleilla alueellisilla täsmälahjoituksilla. Leppijoen lintumetsän suojelun mahdollistivat lahjoituksillaan Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY).
Lintuyhdistys keräsi lahjoitusrahansa juhlavuoden jäsenkeräyksen avulla.
– Lintujen suojeluun osallistuminen on luonteva keino juhlistaa 50-vuotista toimintaamme, PPLY:n puheenjohtaja Seija Rannikko toteaa.
Luonnonsuojelupiiri puolestaan lahjoitti suojelutarkoituksiin testamentilla saatuja varoja.
– Lahjoitus lintumetsän suojelemiseksi toteuttaa hienosti aikoinaan luonnonsuojelupiiriä testamentilla muistaneen Hilja Pikkaraisen tahtoa. Vanhetessaan metsän arvo vain kasvaa ja suojelualue toimii positiivisena esimerkkinä työstä monimuotoisuuden hyväksi, piirin vs. toiminnanjohtaja Merja Ylönen toteaa.
Luonnonperintösäätiö on suojellut lähes 200 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on hieman yli 5 000 hehtaaria.