Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen valtion ja kuntien nykyisillä ja tulevilla tuloilla on haastavaa. Valtion osuuden rahoituksesta joka viides euro on velkaa (veroja) tulevilta sukupolvilta. Hyvinvointipalvelujen lisääntymistarve on johtanut myös kunnat vaikeuksiin.
Miten tilanne voidaan korjata? Kakun kasvattaminen ennen sen jakamista on viisautta. Viisauden lisäksi meidän on oltava kauaskatseisia, rehellisiä ja oikeudenmukaisia. Suomalaisen työn verottamisen lisääminen johtaa aina oman taloutemme kasvun esteeksi. Se kiihdyttää myös työpaikkojen siirtymistä edullisimpiin maihin.
Arvonlisäveron kasvattaminen samalle tasolle kuin naapurimaassamme Ruotsissa taas johtaa siihen, että veroa maksaa myös ulkomailla tehty työ. Kansantalouden kannalta ratkaisu on siten edullisempi. Tarvitsemme kohtuuden yhteiskuntaa. Siksi arvonlisäveroa ei tule korottaa elämisen kannalta välttämättömissä tarpeissa. Kohtuus tarkoittaa myös sitä, että pääomatuloistakin peritään aiempaa suurempaa veroa.
Yritysverotus on myös muutettava sellaiseksi, että työllisyytemme kasvaa. Työllisyys kasvaa, jos yritykset investoivat entistä enemmän oman toiminnan, palvelun tai tuotteen kehittämiseen.
Nykyisellä yritys- ja osinkoveromallilla sen lisääminen ei ole edullista. Lyhyellä tähtäimellä kannattavampaa on sijoittaa vaikka ulkopuolisiin arvopapereihin ja kiinteistöihin.
Se ei tuo kasvua, eikä työpaikkoja yritykseen. Tämän vuoksi yrityksen kehittämiseen käytetyt eurot on verotuksessa saatettava vähintään samanarvoiseen asemaan. Mistä sitä muutoin työpaikkoja ja kasvua tulee, jos ei ole yritysten kasvua, eikä uusia yrityksiä? Uudella työllä me maksamme myös velkamme ja turvaamme tulevaisuutemme.
Eero Suutari kansanedustajaehdokas (kok.) tietotekniikan vientiyrittäjä Kajaani