Mikäli eurooppalaiset saisivat valita Yhdysvaltain uuden presidentin, tulos olisi selvä. Kyselyjen mukaan Barack Obama voittaisi vaaleissa kirkkaasti John McCainin.
Mutta Eurooppa ei Yhdysvaltain presidenttiä valitse. Siksi Euroopan unionin johto varoo arvostelemasta julkisesti kumpaakaan ehdokasta.
EU-eliitti tietää, että kumman tahansa yhdysvaltalaiset presidentikseen valitsevatkaan, maan imago Euroopassa paranee.
Moni EU-johtaja onkin ääneen todennut, että Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteille, ja siksi suhteiden luominen vaalien jälkeen aloittavaan Yhdysvaltain hallintoon on yksi unionin lähiajan keskeisimmistä prioriteeteista.
EU uskoo, että kumpikin presidenttiehdokas tuo mukanaan muutoksen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.
Vaikka McCainin nähdäänkin edustavan perinteisempää amerikkalaista ulkopoliittista linjaa liittolaisineen ja vihollisineen, hän tuntuu olevan valmis tukeutumaan monenkeskiseen yhteistyöhön.
McCain on aina tukenut Euroopan integraatiota, ja hänen uskotaan olevan valmis käyttämään kovaa kieltä muun muassa Venäjän suuntaan.
Obaman ulkopoliittinen visio nähdään olevan lähellä EU:n perusperiaatteita, kun hän pitää globalisaatiota enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
Obama pyrkii edistämään demokraattista kehitystä maailmassa muun muassa taloudellisen yhteistyön ja keskinäisen riippuvuuden kautta.
Yhteistyö ei niin helppoa kuin kuvitellaan
Hänen maailmansa keskiössä ei ole vain Yhdysvallat ja Eurooppa vaan myös kehittyvät suurvallat. Siksi hän peräänkuuluttaa kaikkien kansainvälisten järjestöjen -- varsinkin YK:n, G8:n ja Maailmanpankin -- uudistamista.
EU koettaa kuitenkin myös muistaa, että Yhdysvaltain uuden presidentin tuoma muutos ei kuitenkaan tule olemaan niin radikaali kuin mitä monet olettavat eikä yhteistyö niin helppoa kuin yleisesti luullaan.
Muun muassa Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluista odotetaan hankalia.
Myöskään neuvottelut ilmastonmuutoksen taakanjaosta eivät tule olemaan mutkattomat.
Liittolaisten kuunteleminen tärkeää
Yhdysvaltojen uskotaan asteittain luopuvan silti yksipuolisesta toimintalinjastaan maailmassa ja haluavan kuunnella eurooppalaisia liittolaisiaan entistä tarkemmin. Siitä pitää huolen Yhdysvalloista alkanut ja koko maailmaa koetteleva talouskriisi.
Ensi kertaa sodan jälkeen Eurooppa on nyt päässyt näyttämään monissa kysymyksissä tietä, jota Yhdysvallat on joutunut seuraamaan.
Tämän pohjalta Euroopan unionin ulkoministerit ryhtyivätkin jo syyskuun epävirallisessa ministerikokouksessa tarmokkaasti hahmottelemaan EU:n uutta Yhdysvaltain-politiikkaa.
EU vahvistanut rooliaan
Kansainvälisen politiikan sekamelskassa EU on kaikkien yllätykseksi pystynyt vahvistamaan omaa ulkopoliittista rooliaan.
Toinen EU:n ulkoministerikokous piti pitää vielä Yhdysvaltojen vaalien kynnyksellä viime viikon lopulla, mutta neuvonpito piti yllättäen siirtää pidettäväksi heti niiden jälkeen.
Ajatuksena kuitenkin on, että EU:n ulkoministerit kutsuvat näihin epävirallisiin kokouksiin vastaisuudessa myös yhdysvaltalaiskollegansa, koska EU:n ja Yhdysvaltojen pitää tehdä tiivistä yhteistyötä finanssikriisin lisäksi myös lukuisilla muilla aloilla. Sellaisia ovat muiden muassa ilmastonmuutoksen torjunta, Venäjä-suhteiden lämmittäminen ja Lähi-idän rauhanprosessin tukeminen.