Koronavirus: Uusi huolta nos­ta­nut vi­rus­va­riant­ti löytyi jo Eu­roo­pas­ta

Kuolemantapaukset: Krii­si­psy­ko­lo­gi neuvoo, kuinka lap­sel­le voi puhua ikä­to­ve­rin kuo­le­man­ta­pauk­ses­ta

Tilaajille

Up­see­rit pe­rää­vät li­sä­toi­mia krii­sin­hal­lin­nan ve­to­voi­man pa­ran­ta­mi­sek­si – "Palk­kaoh­jel­ma on päi­vi­tet­tä­vä eri­tyi­ses­ti ylem­mis­sä teh­tä­vis­sä"

Kriisinhallinnan palkkoja on korotettava jatkossakin, sanovat liitot. Suomalaisten into lähteä rauhanturvatehtäviin laskenut huippuajoista.

Suomalaisen rauhanturvaamisen historia ulottuu 1950-luvulle. Tässä suomalaiset matkaavat Pasi-panssariajoneuvoilla Kosovon vuorille syksyllä 2007.
Suomalaisen rauhanturvaamisen historia ulottuu 1950-luvulle. Tässä suomalaiset matkaavat Pasi-panssariajoneuvoilla Kosovon vuorille syksyllä 2007.
Kuva: Pekka Saarinen / Arkisto

Suomea on totuttu luonnehtimaan rauhanturvaamisen suurvallaksi. Vuosituhannen vaihteessa maailmalla palveli parhaimmillaan yli 2000 suomalaista rauhanturvaajaa, mutta 2000-luvulla määrä on pudonnut selvästi. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toimivien määrä lasketaan tällä hetkellä enää sadoissa. Siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimii vuosittain noin 120 suomalaista.

Sotilaallisen kriisinhallinnan houkuttelevuutta yritetään lisätä palkankorotuksilla. Palkkoja korotettiin kesäkuun alusta niin, että kolmevuotinen ohjelma nostaa palkkoja keskimäärin 6,4 prosenttia. Korotukset tulevat vuosi sitten tehdyn viiden prosentin tasokorotuksen päälle.