Unelmieni Oulussa lapset viihtyvät kaduilla ja keskustassa. Kaupunki on täynnä kasvillisuutta, ja seinät ovat peittyneet kaupunkilaisten taideteoksista. Puistot ovat täynnä marjapensaita, hedelmäpuita ja kukkia. Jostain kuulee joka ilta elävää musiikkia, kun ihmiset ovat kokoontuneet syömään ja vaihtamaan kuulumisiaan, ideoitaan, oivalluksiaan ja visioitaan jostain vielä mahtavammasta.
Unelmieni Oulussa useimmilla ei ole mihinkään kiire. Työt on jaettu niin, että harvan tarvitsee puurtaa kahdeksaa tuntia päivässä.
Kenenkään ei tarvitse huolehtia ensi kuun vuokranmaksusta tai rahojen riittämisestä laadukkaan ruoan syömiseen. Useimmiten ruokaa tehdään ja syödään yhdessä, jopa tuntemattomienkin kesken. Ruoka yhdistää ihmisiä niin kuin känni teekkareita.
Unelmieni Oulussa kukaan ei tunne oloaan ulkopuoliseksi. Aina löytyy seuraa kulttuuribingosta tai vastaavasta kaupunkilaisten olohuonekahvilaravintolasta. Joka nurkan takaa löytyy iloisia ihmisiä. Kaikki nauttivat olostaan töissä ja vapaa-ajalla.
Unelmieni Oulussa kaikki tekevät jotain, mistä pitävät. Harvan tarvitsee tehdä itselleen epämieluista työtä, koska työt on jaettu niin, että kaikki kokevat työmääränsä kohtuulliseksi. Löytyy pyöränkorjaajia, kokkeja, puuseppiä, muusikoita, maanviljelijöitä, puutarhureita, opettajia ja alati uteliaita lapsia.
Lapset tulevat aina kysymään, jos jokin aikuisten toiminta on heistä mielenkiintoista. Kaikki oppivat koko ajan jotain uutta. Lapset tulevat vanhempiensa veroisiksi ja paremmiksi, ja kaikki kokevat merkitystä omasta toiminnastaan.
Ikuinen talouskasvu on vaihtunut ikuiseen osaamiskasvuun. Toisaalta jotkut nauttivat vaan olemassaolostaan kauniin kaupungin keskellä.
Niin, minun unelmieni Oulussa jokaisella on hyvä olla.
Tuukka Lampela
matematiikan yo
kunnallisvaaliehdokas, Vapaa Vasemmisto, Oulu