Pääsin mukaan 20 vuotta sitten maankäytön ja kaupunkisuunnittelun pariin. Silloinen kaupungingeodeetti Jaakko Mähönen totesi aloittelijalle viisauden: ”Kaikki menee hyvin, jos toimii suunnitelmallisesti ja ennen kaikkea ennustettavasti.”
Ennustettavuutta päätöksenteon ja suunnitelmien osalta odotetaankin erityisesti julkisilta toimijoilta. Niiden tavoitesuunnitelmien perusteella yhteisöt, sijoittajat ja organisaatiot sekä kuntalaiset tekevät omia investointi- ja sijoittumispäätöksiään.
Kuntien osalta odotus toiminnan ennustettavuudelle korostuu, koska niillä on kaavamonopoli. Kunnat pystyvät varmistamaan maankäytön suunnitelmien toteutumisen kaavoituksen ja tontinluovutusten kautta. Tämän vuoksi maankäytön toteutus pohjautuu pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelun suunnitteluasiakirjoihin, kuten yleiskaavoihin ja kaavarunkoihin sekä maapolitiikkaan. Niiden aikajänne on 15–30 vuotta.
Hyvä mittari siitä miten voimakkaasti toimijat luottavat julkisten toimijoiden suunnitelmien pitävyyteen, on Linnanmaa–Kaijonharju-postinumeroalueen asuntokuntien määrän kehitys. Vuosina 2013–2018 yksinasuvien nuorten talouksien lisäys Linnanmaan alueella oli +830 taloutta. Se oli selkeä ykkönen. Seuraavana tuli Taskila–Toppila +440 taloudella. Muut alueet jäävät kauas taakse alle kolmasosan kasvulla. Jos mittarina on asuntojen määrän lisäys eli investoinnit, tilanne on sama. Kasvu on pohjautunut vahvasti luottamukseen ja uskoon Linnanmaan yliopistoalueen kehityksestä ja OAMK:n siirtoon alueelle.
Nyt olemme päätyneet umpikujaan tai vähintään tuumaustauko on paikallaan.
Yliopiston siirto Raksilaan suunnitteluvarauspyynnön muodossa sai valtuustossa nuivan vastaanoton. Se tapahtui ponnen muodossa, jossa ilmaistiin tahto kehittää yliopiston toimintaa nimenomaisesti Linnanmaalla. Valtuuston kokousta, jossa asiaa käsiteltiin, edelsi yliopiston ilmoitus visiosuunnitelman laatimisesta koko yliopiston siirrosta pois Linnanmaalta 25 vuoden kuluessa.
Linnanmaan alueen osalta julkilausutun yliopiston visiosuunnitelman tavoitteet eivät parantaneet tilannetta. Siitä tuli sijoittajien näkökulmasta riskialue. Liian paljon kysymysmerkkejä 15 vuoden sijoitusperiodille. Todennäköisesti kiinteistöjen omistajat pyrkivät myymään omistuksiaan pois nyt, kun kiinteistöissä on vuokralaisia. Sijoitusriskiä on pienennettävä. Olivat vuokralaiset sitten yrityksiä toimistotiloissa tai opiskelijoita yksiöissä.
Yliopiston visiosuunnitelman osalta käytännössä Linnanmaan sijoittumisvaihtoehdoksi ei Raksila enää soveltune. Käteen jää yksi vaihtoehto Linnanmaan lisäksi visiona. Se on sijoittuminen Kontinkankaan alueelle uuden sairaalan naapuriksi. Sen mahdollistaa riittävä tila, kaavoitusmerkinnät ja kaupungin maanomistus. Tauko on paikallaan.
Voimme edetä edelleen nopeasti Raksilan marketalueen kaavassa. Raksilan osalta kaupan toimijoiden, Keskon ja Arinan, hanke on vietävä nopeasti läpi. Kaavoituksessa kaupan alue on eriytettävä omaksi kokonaisuudekseen.