Oulu: Katso, mistä löytyy Oulun seit­se­män ou­doin­ta muis­to­merk­kiä

Väkivaltarikokset: Hei­nä­pään tapon yritys oli miehen ja naisen välinen vä­ki­val­tai­nen riita

AirBNB: Oulussa uh­ka­sa­kot saaneet osak­keen­omis­ta­jat va­lit­ta­vat hal­lin­to-oi­keu­teen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Ul­ko­mi­nis­te­ri Haa­vis­ton mukaan Suomi on val­mis­tau­tu­nut kai­ken­lai­siin tur­val­li­suus­uh­kiin

Suomi on keskustellut EU-maiden kanssa siitä, millaista tukea se voisi saada Nato-prosessin aikana.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomi seuraa nyt erityisen tarkkaan mahdollisia hybridi- tai kyberuhkia. Valtionjohdon Nato-ilmoituksen jälkeen Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle puhunut Haavisto sanoi, että Suomi on varautunut kaikenlaisiin turvallisuusuhkiin.

Ulkoministeri Haavisto oli parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kuultavana torstaina aamupäivällä.
Ulkoministeri Haavisto oli parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kuultavana torstaina aamupäivällä.
Kuva: KIMMO BRANDT

Haavisto kertoi Suomen keskustelleen muiden EU-maiden kanssa siitä, millaista tukea Suomi ja Ruotsi voisivat saada muilta EU-mailta sinä aikana, kun hakemus Natoon liittymiseksi on jätetty, mutta jäsenyysprosessi on kesken, eivätkä sotilasliiton turvatakuut vielä ulotu hakijamaahan.

EU:n 27 jäsenmaasta 21 kuuluu myös sotilasliitto Natoon.

Keskusteluissa on nostettu esiin myös EU:n perussopimuksen artikla 42.7 keskinäisestä avunannosta.

– On tärkeää painottaa artiklan sisältämää solidaarisuutta, Haavisto sanoi.

Haavisto korosti myös läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa.

– Meillä on paljon yhteisiä harjoituksia ja yhteistä sotilaallista suunnittelua Ruotsin kanssa, Haavisto sanoi europarlamentaarikoille.

Nato-päätös lähestyy

Haavisto oli parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kuultavana torstaina aamupäivällä lähes suoraan valtionjohdon Nato-tiedotteen julkaisun jälkeen.

Keskustelun ajankohta oli kuitenkin sovittu jo paljon aikaisemmin. Alun perin Haaviston oli tarkoitus keskustella valiokunnan kanssa muista aiheista, mutta Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan muutti puheenaiheen kohteen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Haavisto totesi europarlamentaarikoille, että Suomi lähestyy vauhdilla kansallista Nato-päätöstä.

Suomen odotetaan jättävän hakemuksensa Natoon liittymiseksi lähipäivinä. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) totesivat tänään yhteisessä tiedotteessaan, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.

"Venäjä ei kunnioita sodan sääntöjä"

Aloituspuheenvuorossaan Haavisto kuvaili Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta. Huomiot olivat pitkälti samoja, joita on nostettu Suomessa esiin turvallisuusympäristön muutosta koskevassa ajankohtaisselonteossa.

Haavisto sanoi, että Venäjän tapa toimia on arvaamaton ja maa on osoittanut olevansa valmis painostamaan naapureitaan ilman laajaa liikekannallepanoa. Hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Venäjä on valmis toimiin, jotka ovat riskialttiita sille itselleenkin.

Haavisto nosti esiin myös Venäjän puheet joukkotuhoaseista.

– Venäjä ei kunnioita sodan sääntöjä, Haavisto sanoi.

Kevään aikana Ukrainassa on paljastunut useita epäiltyjä sotarikoksia. Haavisto painotti, että kaikki epäillyt tapaukset on tutkittava tarkkaan.