Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Miksi en käytä saksan kieltä Sak­sas­sa­kaan?

Pääkirjoitus: Sekavaa joh­ta­mis­ta, mo­raa­li­ton­ta jul­muut­ta – ve­nä­läi­sen so­ta­voi­man taso yli­ar­vioi­tiin

Ul­ko­mi­nis­te­ri Haa­vis­to al­le­kir­joit­ti his­to­rial­li­sen ha­ke­muk­sen Na­to-neu­vot­te­lu­jen aloit­ta­mi­ses­ta

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen tiistaina.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen tiistaina.
Kuva: KIMMO BRANDT

Päätös on tehty tviittasi presidentti Sauli Niinistö tiistaina. Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Historiallinen päätös ja Twitter-päivitys tulivat Tukholmasta, jossa hän oli valtiovierailulla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille suunnatun kirjeen, jossa Suomi ilmoitti kiinnostuksesta aloittaa liittymisneuvottelut Naton kanssa.

– No niin, tässä on sitten Brysselin-kirje valmiina. Toivottavasti posti kulkee, hän vitsaili ja sulki siniset kannet, joiden sisällä kirje oli.

Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät toimittavat maiden kirjeet Stoltenbergille yhdeksältä aamulla keskiviikkona.

Haavisto yllättyi äänivyörystä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivänä sai kansan enemmistön pään kääntymään kevään aikana Naton kannalle. Lopulta kansanedustajistakin vain kourallinen jäi vastustamaan Natoon hakeutumista. Asiasta päädyttiin äänestämään eduskuntakäsittelyssä tiistaina, sillä vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi teki vastaehdotuksen. Vastaehdotuksessa esitettiin, että Suomi ei hakisi Naton jäsenyyttä vaan pysyisi myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana.

Eduskunta hyväksyi selvällä ääntenenemmistöllä ulkoasiainvaliokunnan kannan, jonka mukaan Suomen tulisi hakea Nato-jäsenyyttä.

– Nyt on aika selvät sävelet tuolta eduskunnan istuntosalista. 188 ääntä puolesta oli enemmän kuin olin odottanut. Laskin mielessäni, että sellaiset 180 ääntä sieltä tulisi, Haavisto sanoi toimittajille äänestyksen jälkeen.

Vain kahdeksan edustajaa äänesti vastaan, kolme oli poissa.

Haavisto kiitteli erittäin hyvää keskustelua salissa.

– Siinä annettiin myös eriäville mielipiteille arvoa, ja kansanedustajat kunnioittivat toistensa kantoja.

Marin: Tarvitsemme malttia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) huomautti puhuessaan eduskunnalle, ettei liittymisprosessi pääty hakemuksen jättämiseen.

– Meillä on vielä prosessi edessä. Tässäkin kohtaa me tarvitsemme malttia. Me tarvitsemme rakentavaa otetta. Uskon, että Suomen pitkällä historialla ja ulko- ja turvallisuuspoliittisella perinteellä me tätä malttia kykenemme osoittamaan mahdolliset edessä olevat mutkat ja hankaluudet yhdessä ratkaisten, hän sanoi.

Seuraavaksi liittymisneuvottelut

Vastaanotettuaan Suomen kirjeen Nato käsittelee asiaa ja päättää Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin.

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi viisi osa-aluetta: poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Presidentin asettamaa Suomen valtuuskuntaa johtaa Haavisto ja varapuheenjohtajana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Valtuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta ja valtiovarainministeriöstä.

Ulkoasiainvaliokunta edellytti kannassaan, että eduskunta saa ajantasaisesti tietoa jäsenyyshakemuksen käsittelyn etenemisestä.

Jokaisen Nato-jäsenmaan täytyy hyväksyä Suomen jäsenyys omissa kansallisissa päätöksentekoelimissään. Aivan lopuksi myös Suomessa eduskunta päättää liittymisestä.