Sosiaali- ja terveysalan työmarkkinatilanne on herättänyt keskustelua, kun hyvinvointialueilla on käyty laajoja muutosneuvotteluja, mutta samaan aikaan hoitajista sanotaan olevan huutava pula ja heitä rekrytoidaan myös kolmansista maista.
Koko hoitoalan työttömyys kasvoi marraskuussa yli 2 400 työttömällä verrattuna vuotta aiempaan, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastoista. Lähihoitajia oli marraskuussa työttömänä lähes 6 400. Määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 500 ihmisellä.
Hoitajien työvoimatilanteessa on kuitenkin merkittäviä alueellisia vaihteluja.
Esimerkiksi Uudellamaalla oli Työvoimabarometrin mukaan marraskuussa 856 avointa lähihoitajan työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä lähihoitajia oli 1 475.
Samaan aikaan Lapissa ja Pohjois-Savossa kärsittiin työvoimapulasta.
Sairaanhoitajien osalta tilanne oli Työvoimabarometrin mukaan viime marraskuussa tasapainossa lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa työvoimapula arvioitiin kohtalaiseksi sekä Pohjois-Savoa ja Satakuntaa, joissa koettiin lievää työvoimapulaa.
Ely-keskusten kehittämis- ja hallintopalveluja tuottavan Keha-keskuksen tutkijan Kimmo Karin mukaan lähihoitajat työllistyvät keskimäärin hyvin.
Karin mukaan työn ja tekijän kohtaamiseen voi liittyä myös työehtoihin ja työpaikan sijaintiin liittyviä haasteita.
Julkisen talouden leikkaukset ovat TEMin syksyn työmarkkinaennusteen mukaan lisänneet työttömyyden kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Menoleikkaukset ovat iskeneet kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen, mikä on johtanut julkisen sektorin henkilöstövähennyksiin.
Syksyn aikana käytiin muutosneuvotteluita niin hyvinvointialueilla, kunnissa kuin valtionhallinnossakin.
– Jollakin aikavälillä hyvinvointialueiden säästöpaineet vaikuttavat siihen, kuinka paljon työpaikkailmoituksia voidaan julkaista ja uusia paikkoja avata, Kari arvioi.
Hoitoalan työvoiman tarve ei ole kuitenkaan vähenemään päin.
– Sote-alaan liittyen yleisesti trendi on se, että väestön ikääntyminen ja muut ilmiöt lisäävät hoivapalvelujen kysyntää, Keha-keskuksen Kari sanoo.
Tulevaisuudessa saatavuushaasteita kärjistää työntekijöiden eläköityminen. Samalla hoivaintensiivisessä vaiheessa olevien ikäluokkien kasvu vaatii lisää työvoimaa sosiaalihuollon palveluihin.
Eläkevakuuttaja Kevan ennusteen mukaan valtakunnallisesti yli neljännes hyvinvointialueiden henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Valtioneuvoston teettämän tuoreen arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin palvelutarpeen kasvun vuoksi yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä ja noin 45 000 vuoteen 2040 mennessä.
Hoitoalan saatavuuspulaan on tarjottu ratkaisuksi EU-maiden ulkopuolelta rekrytoitavaa työvoimaa.
Pikaratkaisuna työvoimapulaan maahanmuutto ei toimi, sillä hoitoalan ammattinimikkeistä vain muutama on merkityksellinen työperusteisen maahanmuuton kannalta sote-alan sääntelystä ja nimikesuojauksesta johtuen.
– Käytännössä sairaanhoitajaksi tai lähihoitajan tehtäviin ei voi Euroopan ulkopuolelta suoraan rekrytoida, Keha-keskuksen Kari sanoo.
