Ukrainan sota näkyy uutisissa rintamalinjoina ja asepaketteina, mutta sodan todellisuus on myös kylmiä koteja ja pimeitä lastenhuoneita. Tämä talvi on Ukrainan lapsille vaikein sitten sodan alkamisen. Iskut energiainfrastruktuuriin ovat jättäneet perheet ilman sähköä, lämmitystä ja vettä jopa 20 asteen pakkasissa.
Vierailin Ukrainassa viime talvena. Näin, miten kylmyys tunkeutuu koteihin ja arkeen. Kotona istutaan ulkovaatteissa, pitkät sähkökatkot keskeyttävät etäopetuksen, laitteita ei voi ladata, eikä koteja saada lämpimiksi.
Kylmyys ei ole lapsille vain epämukavuutta. Se on uhka terveydelle, kehitykselle ja mielen hyvinvoinnille. Kun kotona on 8–9 astetta lämmintä ja ilmahälytykset katkovat arkea, etusijalla on selviytyminen, ei koulunkäynti. Jokaisen menetetyn koulupäivän inhimillinen hinta on valtava.
Ukrainan lasten tilanne vaatii huomiota ja tekoja. Generaattori, lämmin makuupussi tai varavirtalähde voi ratkaista, paleleeko lapsi tänä yönä ja voiko hän jatkaa koulua huomenna.
Talvi on Ukrainan lapsille armoton. Meille muille se on muistutus siitä, että hätä ei ole kadonnut.
Annette Gothóni
toiminnanjohtaja, Suomen World Vision