Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut pian puolitoista vuotta. Puolitoista kuukautta Suomen ulkoministeriötä johtaneen Elina Valtosen (kok.) mukaan länsimaat tekevät parasta rauhantyötä sodan lopettamiseksi tukemalla Ukrainaa "voimakkaasti, uskottavasti ja pitkäjänteisesti".
Se, miltä kaivattu rauha lopulta näyttää, on Valtosen mukaan määriteltävä Ukrainan lähtökohdista käsin.
– Varsinkin tässä kohtaa on erittäin tärkeää, ettei Ukrainaa painosteta mistään muualta mihinkään suuntaan, Valtonen sanoo STT:n haastattelussa.
Hän muistuttaa Ukrainan olevan kansainvälisesti suvereeni valtio, jolla on oikeus alueelliseen koskemattomuuteen ja sen puolustamiseen.
– Samalla logiikalla Ukraina kykenee määrittelemään myös sen, milloin se on valmis rauhanneuvotteluihin tai mahdollisesti solmimaan rauhan, Valtonen toteaa.
Venäjä yksin syypää eskalointiin
Vaikka sodan on ennustettu jatkuvan pitkään, ei kaikki ole Valtosen mukaan täysin synkkää. Saudi-Arabiassa järjestettiin viime viikonloppuna kansainvälinen Ukraina-kokous, jonka pohjana oli presidentti Volodymyr Zelenskyin aiemmin esittelemä rauhanohjelma. Tapaamiseen osallistui yli 40 maata, myös Venäjän tukijaksi epäilty Kiina.
– Kokouksen merkitys on valtava, koska se toi kyseisiä maita laajemman yhteisymmärryksen piiriin siitä, mitä rauha Ukrainassa voisi tarkoittaa, Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa länsimaita tai Natoa on turha syyttää sodan laajenemisen eli eskalaation vaaran kasvattamisesta.
– Silloin kun toimitaan kansainvälisen oikeuden puitteissa ei voi olla kyse minkäänlaisesta eskalaatiosta. Kyllä tässä on viimeisten puolentoista vuoden ja vuosien aikana nähty, että eskalaatiosta – varsinkin sotilaallisesta sellaisesta – on vastannut Venäjä yksin, Valtonen sanoo.
Ulkoministeri on tyytyväinen siihen, miten yhtenäisenä läntinen rintama on tähän saakka pysynyt Ukrainan tukemisessa. Poliittisen johtajien tehtävä on hänen mukaansa huolehtia siitä, että auttamishalu pysyy korkeana jatkossakin eikä sotaväsymys iske.
Puolustusteollisuutta ajettava ylös
Mutta jos on halua auttaa, niin onko kykyä? Ukrainassa kuluu ammuksia ja muita sotatarvikkeita sellaista tahtia, että länsimaiden varastojen on pelätty ehtyvän.
Valtosen mukaan puolustusteollisuuden "ajaminen ylös" on tärkeää niin Suomessa kuin muualla Euroopassa – ei vain Ukrainan tukemisen vaan myös oman puolustuksen vahvistamisen takia.
Asia on niin tärkeä, että minkäänlaiseen protektionismiin ei ole varaa.
– Eli jos on tarve toimittaa Ukrainalle ammuksia huomenna, niin ne pitää hommata sieltä, missä niitä on, Valtonen selventää.
Se, mikä pätee puolustusteollisuuteen, kelpaa Valtosen mukaan ohjenuoraksi laajemminkin. Euroopan oman kilpailukyvyn edistäminen on hänen mielestään aivan perustavanlaatuinen ja tärkeä tavoite.
– Ei ole minkäänlaista kykyä puolustaa omia arvoja – ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota – ja eurooppalaista elämäntapaa, ellei meillä ole taloudellista ja teknologista iskukykyä, Valtonen linjaa.
Protektionismi ei kuitenkaan ole Valtosen mukaan oikea vastaus ongelmaan edes silloin, jos toiselle osapuolelle vain vastataan samalla mitalla.
– Pelkästään suojamuureja asettamalla ei kyllä pitkälle pötkitä, varsinkin jos niitä asetetaan Euroopan sisällä tai ystävällisille maille, kuten Yhdysvalloille, Valtonen sanoo.