Viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet vatsan alueen kirurgiassa vallankumouksellista aikaa. Tähystyskirurgian myötä leikkauksen jälkeinen toipuminen on nopeutunut avokirurgiaan verrattuna ja komplikaatiot ovat vähentyneet.
Uusin edistysaskel, robottiavusteinen tähystyskirurgia, on lisännyt mahdollisuuksia tehdä entistä vaativampia leikkauksia potilasta säästävillä tekniikoilla. Robottikirurgista leikkausta ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan kaikille jotka siitä hyötyisivät, vaan huomattava osa erityisesti tyräleikkauksista tehdään edelleen avotekniikoilla.
Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa robottiavusteisen kirurgian yleistyminen on ollut hidasta, koska hankintaprosesseissa kallis leikkausrobotti nähdään pelkkänä kuluna eikä huomioida investoinnin mukanaan tuomia säästöjä hoitoketjun kokonaiskustannuksissa.
Tanskan tyrärekisterin tietojen pohjalta tehdyt tutkimukset osoittavat robottitekniikan säästävän hoidon kokonaiskustannuksia perinteisten avoimien ja laparoskooppisten tyräleikkausten kustannuksiin verrattuna. Vastaavia julkaisemattomia havaintoja on tehty useissa Pohjoismaisissa tyräkeskuksissa Jorvin sairaalan kokemukset mukaan lukien.
Tyräpotilaat ovat kaikissa Pohjoismaissa eriarvoisessa asemassa jo asuinpaikan mukaan. Suomessa leikkausrobotteja on kaikissa yliopistosairaaloissa ja kahdessa keskussairaalassa. Vain osalle potilaista voidaan tarjota parasta mahdollista hoitomenetelmää resurssien vaihdellessa alueellisesti huomattavan paljon.
HUS:n Jorvin sairaalassa on leikkausrobotti yksinomaan tyräkirurgiaa varten, mutta senkään kapasiteetti ei riitä Uudenmaan alueen kaikille tyräpotilaille. Muissa sairaaloissa tällä potilasryhmällä on huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia päästä robottiavusteiseen toimenpiteeseen. Hyvinvointialueiden strategioiden korostama tasa-arvoisuusperiaate ei siis toteudu.
Pohjoismaissa leikkausrobotteja käytetään enimmäkseen syöpäkirurgiaan, vaikka robottitekniikan on osoitettu tuovan merkittävämmin etuja tyräleikkauksissa kuin muissa vatsan alueen leikkauksissa. Robottiavusteisia leikkauksia voidaan muun muassa tehdä myös huomattavan ylipainoisille potilaille, jotka muuten saattaisivat komplikaatioriskien takia jäädä kokonaan hoidotta tai ajautua akuutin tilanteen takia päivystysleikkaukseen, joissa komplikaatioriskit ja sairaalahoidon tarve ovat moninkertaiset verrattuna suunnitellusti tehtyyn toimenpiteeseen.
Pohjoismainen tyräkirurgien kollegiomme on kokoontunut useampaan kertaan miettimään, miten tilannetta eri maissa voitaisiin parantaa. Ryhmä koostuu kokeneista kirurgeista ja olemme käytännössä todenneet robottikirurgian merkittävät edut tyräpotilaidemme leikkaushoidossa. Kirjoitimme aiheesta viime vuonna yhteisartikkelin alan tieteelliseen vertaisarvioituun julkaisuun.
Olemme erityisen huolissamme potilaidemme epätasa-arvoisesta asemasta hoitomenetelmän valinnassa. Joudumme usein eettismoraaliseen ongelmatilanteeseen, jos emme pysty tarjoamaan potilaillemme parasta mahdollista ja samalla kokonaiskustannuksia säästävää hoitoa. Mikäli nykytilanteessa päädytään valitsemaan robottiavusteinen menetelmä, odotusaika toimenpiteeseen voi olla kohtuuttoman pitkiä, eikä hoitotakuu toteudu. Modernin teknologian tuomia hyötyjä olisi kyettävä tarjoamaan kaikille.
Jaana Vironen
Jorvin sairaala, HUS, Helsinki
Tero Rautio
Oulun yliopistosairaala
Jan R. Lambrecht
Sykehuset Innlandet, Hamar, Norja
Robin Gaupset
Akershus Universitetshospital, Lørenskog, Norja
Björn Törnquist
Danderyd Sykehus, Karolinska Institut, Tukholma, Ruotsi
Göran Rietz
Ersta Sykehus, Tukholma, Ruotsi
Nadia A. Henriksen
Bispebjerg Hospital, Kööpenhamina, Tanska
Frederik Helgstrand
Sjællands Universitetshospital, Køge, Tanska