Ikääntyneiden työttömyydestä puhutaan paljon, mutta usein keskustelu keskittyy yli 55-vuotiaisiin. Todellisuudessa varsinainen ikätyöttömyys iskee vasta 60 ikävuoden jälkeen.
YTK Työttömyyskassan 55–59-vuotiaiden jäsenten keskimääräinen työttömyysaste on 8,6 prosenttia, joka sekin on liian korkea, mutta yli 60-vuotiailla se nousee jo 18,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että kuusikymppisillä on työllistymisessä huomattavasti viisikymppisiä suurempia haasteita. Silti julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä yli 55-vuotiaista yhtenä ryhmänä.
Tämä vääristymä näkyy myös työmarkkinapolitiikassa. Viime vuosina on panostettu työllistymistä tukeviin palveluihin, mutta kohderyhmänä ovat olleet kaikki 55 vuotta täyttäneet. Kuitenkin juuri yli 60-vuotiaiden tilanne on heikoin. On aika myöntää, että todellinen haaste piilee tässä ryhmässä ja toimenpiteet pitäisi kohdistaa sinne, missä ongelma on suurin.
Suomessa jäädään eläkkeelle varhain verrattuna muihin Euroopan maihin, ja yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on meillä matalampi kuin monissa verrokkimaissa. Tämä ei johdu pelkästään yksilöiden valinnoista, vaan rakenteista ja asenteista, jotka tekevät yli 60-vuotiaiden työllistymisestä vaikeampaa.
Perinteisesti lisäpäivät ovat tarjonneet monille ikääntyville työttömille vaihtoehdon jäädä pysyvästi pois työelämästä ja työnantajille "hyväksytyn" tavan yli 60-vuotiaiden siirtämiseen sivuun. Tämä järjestelmä on nyt poistumassa ja lisäpäivien saamisen ehdot ovat matkan varrella huomattavasti kiristyneet. Rakenteet ovat muuttuneet, mutta onko työelämä valmis ottamaan kokeneet työntekijät vastaan?
Työuria halutaan pidentää ja työvoimapulaa paikkaamaan tarvitaan kokeneita osaajia. Jos tässä halutaan onnistua, on aika siirtää katseet oikeaan suuntaan: yli 60-vuotiaiden asemaan työmarkkinoilla. Työllisyyspalveluita ja asenteita on muutettava niin, että ikääntyneet nähdään arvokkaana resurssina, ei ongelmana.
Auli Hänninen
toimitusjohtaja, YTK Työttömyyskassa