Kun vaalilupaukset summaa yhteen, on tuloksena kulurakenne, johon ei millään kunnalla taloustilanteesta riippumatta kestävästi ole varaa.
Ei edes uudella Oululla. Vaikka esille otetut asiat pääosin kannatettavia ovatkin, niin yhtälö ei voi toimia, jos taloudelliset resurssit eivät ole kunnossa nyt ja tulevaisuudessa.
Pitkällä aikavälillä hyvinvointia voidaan ylläpitää ja kehittää niin valtiollisella ja kunnallisella tasolla vain rahoituspohjasta huolehtimalla. Työllisyysaste on siinä ykkösasia. Painopiste on valtakunnantason toimissa, muttei kunnallisia linjauksiakaan voi vähätellä.
Lähimenneisyyttä arvioitaessa ei valtakunnan tasolla ole onnistuttu työllisyyttä turvaavissa toimissa. Esimerkiksi rikkidirektiivin valmistelussa poliittinen päätöksentekojärjestelmä petti pahasti maalle tärkeiden etujen valvonnassa. Lopputuloksena EU-tason säännös, jolla on voimaan tullessaan merkittävät vaikutukset maan kilpailukykyyn ja työllisyyteen.
Kunnallisella tasolla työllisyyteen vaikutetaan muun muassa koulutuspolitiikalla. Laadukkaalla perusopetuksella ja jatko- ja ammatillisella koulutuksella pitää taata, että työelämään valmistuu sen nykyajan vaatimukset omaavia nuoria.
Koulutusta pitää pystyä suuntaamaan aloille, joissa työvoiman tarve kasvavaa. Mielekäs koulutus ja työelämäkelpoisuus on samalla parasta syrjäytymisen ehkäisyä.
Kunnallisessa työvoima- ja elinkeinopolitiikan keskiössä tulee olla uusien työpaikkojen luominen ja nykyisten säilyttäminen kaikilla sektoreilla.
Yrittäjien ja kaiken kokoisten yritysten toimintaympäristö on paikallisesti varmistettava niin, että uusia yrityksiä ja investointeja saadaan alueelle ja nykyisten työllistäjien toimintaedellytykset taattua.
Osaamisella, logistiikalla ja kaavoituksella vaikutetaan siihen, että Oulu on myös jatkossa houkutteleva sijoituspaikka yritystoiminnalle.
Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta laadukas kunnallinen palvelutuotanto on pystyttävä takaamaan Oulussa myös tulevaisuudessa. Edellytys sille on, että kaikki keinot, jolla työllisyyteen voidaan vaikuttaa, huomioidaan päätöksenteossa.
Nykyisen suuruiseen nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen ei jatkossa kerta kaikkiaan ole varaa.
Hyvinvointia saadaan aikaiseksi vain työtä tekemällä. Loput on sitten arvovalintoja, miten työn tuloksia jaetaan.
Siinä ei saa unohtaa heikompia, huonompiosaisia ja niitä, jotka aiemmalla työllään ovat osansa tehneet. Ja on oltava myös alueellisesti tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Ari Kuismin
vuoromestari/pääluottamusmies
kunnallisvaaliehdokas (sd.)
Oulu
