Työmarkkinapolitiikassa on tehtävä täyskäännös. Aidolla keskustelulla palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa haetaan kestävää kehitystä työmarkkinapolitiikkaan
Lain yhteistoiminnasta työpaikoilla ei ole tarkoitus olla irtisanomislaki. Lain perimmäinen tarkoitus on kuten edellisessä kohdassa sanoin, mahdollistaa aito keskustelu työpaikoille. Yhteistoiminnalla kehitetään työpaikan osaamista, työehtoja ja tuottavuutta yrityskohtaisesti.
Työehtosopimukset, tämä nyt hampaissa ollut järjestelmä, on Suomen työlainsäädännön perusta. Tes takaa minimityöehdot niille ihmisille, kenellä ei ole valmiuksia niitä itse vaatia.
Suomessa on työlainsäädäntö työehtojen osalta muuten todella kevyttä. Esimerkiksi minimipalkkaa Suomessa ei ole määritelty, vaan alakohtainen minimipalkka määritellään työehtosopimuksilla.
Yleissitovien työehtosopimusten valvontaan tulee saada lisää potkua. Ongelmaa ei ole niin sanotuissa rehellisissä yhtiöissä. Siellä kaikki toimii, kiitos aktiivisen ay-liikkeen.
Ongelmia tulee sitä vastoin esimerkiksi kausityössä, jossa käytetään ulkomaalaista työvoimaa paljon, eikä yhtiöön muodostu luontaista edunvalvontaverkostoa.
Turvataksemme reilun ja terveen kilpailun, ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeutta esimerkiksi palkkauksen kohdalta tulisi vakavasti harkita.
Joku roti. Työmarkkinat muuttuu maailmanlaajuisesti. Digitalisaatio, pätkätyöt, pakkoyrittäjyys. Nämä asiat muuttavat työelämää.
Työelämän lainsäädäntö on kuitenkin laadittu ensisijaisesti suojelemaan työntekijöitä ja turvaamaan heidän sosiaaliset perusoikeudet. Niin sanottuihin kevytyrittäjiin ei sovelleta työaikalakia, työsopimuslakia, vuosilomalakia, työttömyysturvalakia, yhteistoimintalakia, työturvallisuuslakia. Tarvitsemme muutoksen tähän.
Asko Alasalmi
kansanedustajaehdokas (sd.)
Siikalatva