Yhdysvallat siirtyy kohti kansainvälistä ilmastoyhteistyötä "nöyryydellä ja kunnianhimolla", ilmastolähettiläs John Kerry sanoi 21. tammikuuta. Edellisenä päivänä tuore presidentti Joe Biden laittoi liikkeelle prosessin maan liittämiseksi takaisin Pariisin ilmastosopimukseen.
Toimiessaan presidentti Barack Obaman ulkoministerinä vuosina 2013–2017 Kerry oli avainroolissa Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaamisessa. Pian Obaman seuraaja Donald Trump ilmoitti, että vetää Yhdysvallat siitä monien muiden sopimusten tavoin. Neljän vuoden aikana Trump raivasi sääntelyä fossiilisten polttoaineiden tieltä ja purki ympäristölakeja.
Nyt Kerryn tulisi Bidenin hallinnossa johtaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa sekä edistää sitä, että hänen itse laatimansa sopimuksen tavoitteet myös saavutetaan.
– Työ, jonka aloitimme Pariisin ilmastosopimuksella, ei ole läheskään valmis, Kerry tviittasi sen jälkeen, kun tämän nimitys ilmastolähettilääksi julkistettiin marraskuun lopulla.
Bidenilta liuta presidentin asetuksia
Biden allekirjoitti keskiviikkona jälleen edeltäjänsä Trumpin päätöksiä kumoavia asetuksia. Hän muun muassa leikkasi valtiontukia fossiilisilta polttoaineilta sekä jarrutti öljyn- ja maakaasun tuotantoa liittovaltion mailla. Lisäksi asetuksilla pyritään esimerkiksi kaksinkertaistamaan tuulivoiman tuotantoa merellä vuoteen 2030 mennessä.
Yhdysvalloissa on ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen kenties historian kunnianhimoisin hallinto. Biden on nostanut ilmastokysymykset keskeiseksi osaksi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja kansallista turvallisuutta. Ensimmäistä kertaa maan historiassa kansallisen turvallisuuden neuvostossa istuu ilmastolähettiläs, joka toimii suoraan presidentin alaisuudessa.
Kerry on "ilmastotsaariksi" uskottava valinta. Hänellä on takanaan pitkä historia niin ilmastotoimien puolestapuhujana kuin poliitikkona ja diplomaattina.
Kerry on viimeisen 30 vuoden aikana edustanut Yhdysvaltoja Rio de Janeiron, Kioton ja Kööpenhaminan ilmastokokouksissa, The Washington Post kirjoittaa.
Vuonna 2019 Kerry lanseerasi tutkijoista, poliitikoista, julkisuuden henkilöistä ja muista aktivisteista koostuvan World War Zero -koalition, joka kampanjoi ilmastotoimien puolesta.
Paluu kansainväliseen yhteistyöhön
Ulkopolitiikassaan Yhdysvallat on palaamassa kohti monenkeskistä sopimista, mikä luo pohjan myös ilmastotoimille.
Kerry kommentoi Britannian yleisradio BBC:lle, että Skotlannissa marraskuussa järjestettävä YK:n COP26 -ilmastokonferenssi on "viimeinen ja tärkein mahdollisuus" välttyä ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta.
– Kolme vuotta sitten meille kerrottiin, että meillä on 12 vuotta aikaa välttyä näiltä seurauksilta. Kolme näistä vuosista menetettiin siksi, että meillä oli Donald Trump, joka ei uskonut siitä mitään. Ja nyt meillä on yhdeksän vuotta jäljellä yrittää tehdä se, mitä tieteen mukaan meidän on tehtävä, Kerry sanoi BBC:lle.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen riippuu osin siitä, kuinka maineeltaan kärsinyt Yhdysvallat onnistuu suostuttelemaan muita valtioita päästöjen vähentämiseen, The Washington Post kirjoittaa. On esimerkiksi ratkaistava, kuinka yhteistyötä voidaan jatkaa Kiinan kanssa sen jälkeen, kun maiden väliset suhteet tulehtuivat Trumpin kaudella. Kiina ja Yhdysvallat ovat maailman hiilidioksidipäästöjen kärkikaksikko.
Yhdysvaltojen on myös itse toimittava esimerkkinä, mutta maan energiateollisuuden ja republikaanipuolueenkin piiristä löytyy vastustusta ilmastotoimille omasta takaa.
Bidenin ilmastotoimia
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on luvannut sitoutua nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.
Aloitti ensimmäisenä virkapäivänään 20. tammikuuta prosessin Yhdysvaltain liittämiseksi takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Hän myös kumosi edeltäjänsä Donald Trumpin luvan kritiikkiä herättäneen Keystone XL -kaasuputken rakentamiselle sekä jarrutti öljy- ja maakaasutuotantoa arktisella alueella.
Keskiviikkona Biden leikkasi valtiontukia fossiilisilta polttoaineilta sekä jarrutti öljyn- ja maakaasun tuotantoa liittovaltion mailla. Lisäksi asetuksilla pyritään esimerkiksi kaksinkertaistamaan tuulivoiman tuotantoa merellä vuoteen 2030 mennessä. Biden ilmoitti myös järjestävänsä ilmastohuippukokouksen huhtikuussa.