Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulut neuvottelevat tänä vuonna uudet sopimukset vuosille 2025–2028. Tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita tullaan nostamaan merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksesta noin 75 prosenttia on kytköksissä tutkintokoulutukseen.
Samaan aikaan koulutuksen kokonaisrahoitusta ei olla nostamassa. Kun tutkintomääriä nostetaan ilman, että rahoitus kasvaa, joudutaan tutkinnot tuottamaan aiempaa halvemmalla.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu rajusti 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Esimerkiksi sote-alan ammattikorkeakoulututkinnosta saatava rahoitus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä tutkinnon hinta enää kata sen kustannuksia.
Perusrahoituksen vuosia jatkunut leikkaaminen on johtanut taloustilanteen heikentymiseen, mikä näkyy nyt muun muassa muutosneuvotteluina – myös erityisesti sote-alan osaajia kouluttavassa Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Sote-ala tarvitsee osaajia, joilla on laadukas ja vahva ammattitaito. Ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen leikkaaminen ja samanaikaiset tehostamisvaatimukset tutkintomääriä nostamalla luovat hankalan yhtälön, joka ei palvele yhteiskunnan tarpeita eikä opiskelijoiden hyvinvointia. Jatkuvat tehostamistoimet uhkaavat opintojen kehittämistä ja opiskelijoiden hyvinvointia, sillä opiskelijamäärien lisääntyessä kasvavat myös ohjaus- ja tukitarpeet.
Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa painottuvat nyt määrälliset tavoitteet. Rahoituskriteereihin tulisi saada mittareita osoittamaan nykyistä enemmän myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja laatua. Korkeakoulukohtaiset laadulliset mittarit edistäisivät erottautumista ja omien vahvuusalueiden kehittämistä.
Tutkintotavoitteiden nosto ei ratko osaajapulaa, mikäli sitä ei mahdollisteta perusrahoituksen kasvattamisella. Vain kestävällä perusrahoituksella varmistetaan, että ammattitaitoisia osaajia yhteiskunnan kriittisille aloille riittää.
Elina Juntunen
toimitusjohtaja-rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu