Oulun joukkoliikenne: Oulun bussit ovat ajoit­tain tupaten täynnä ja mat­ko­jen mää­räs­sä taotaan en­nä­tys­lu­ke­mia

Mielipidekirjoitus: Su­ku­puo­li­ko­ke­mus on jo­kai­sen oma asia

Luitko jo tämän: Miksi somessa ihail­laan julk­kik­sia lähes vailla rihman kier­tä­mää, mutta ta­val­li­sen suo­ma­lai­sen luo­mu­ta­ka­lis­ton nä­ke­mi­nen on kau­his­tus?

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Tilaajille

Tut­ki­mus: Is­tu­te­tut lohet eivät nouse Ke­mi­joen ka­la­tei­hin, koska ne is­tu­te­taan väärään paik­kaan – ”Lohet kokevat nyt ole­van­sa perillä Iso­haa­ran alla”

Istutetun ja luonnossa kasvaneen kalan erilainen motivaatio nousta kalateihin kiinnosti Kemijoen vaelluskalaseminaarissa. Kalojen mahdollisuus palata riippuu suuresti kohteesta, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija.

Istutuskäytännöt todennäköisesti vaikuttavat siihen, nousevatko kalat kalateihin.

Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi viime vuonna reilu 6 000 istutusalkuperää olevaa lohta. Näistä vain muutama prosentti hakeutui Isohaaran kahteen kalatiehen. Toisaalta kalateihin hakeutui huomattavan suuri määrä, noin tuhat kappaletta villiä alkuperää olevia lohia.

Tämä selvisi lohien määrää ja Isohaaran kalateihin hakeutumista selvittäneessä tutkimuksessa.

– Istutukset tehdään tässä vallitsevassa tilanteessa Isohaaran padon alapuolelle, jolloin lohet leimautuvat sille alueelle.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.