Unelma Hietasaaressa: Ou­lu­lais­per­he re­mon­toi vanhan puu­ta­lon oman nä­köi­sek­si

Valmistuneet: Ou­lu­lai­nen kuk­ka­kaup­pay­rit­tä­jä myy tänä vii­kon­lop­pu­na lähes tuhat ruusua – lue, miten kukan saa säi­ly­mään pi­dem­pään

Kolumni: Oulu on jäänyt pussin pe­räl­le, ja se tekee monen arjesta rai­vos­tut­ta­van han­ka­laa ja kal­lis­ta

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Tut­ki­mus: Is­tu­te­tut lohet eivät nouse Ke­mi­joen ka­la­tei­hin, koska ne is­tu­te­taan väärään paik­kaan – ”Lohet kokevat nyt ole­van­sa perillä Iso­haa­ran alla”

Istutetun ja luonnossa kasvaneen kalan erilainen motivaatio nousta kalateihin kiinnosti Kemijoen vaelluskalaseminaarissa. Kalojen mahdollisuus palata riippuu suuresti kohteesta, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija.

Istutuskäytännöt todennäköisesti vaikuttavat siihen, nousevatko kalat kalateihin.

Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi viime vuonna reilu 6 000 istutusalkuperää olevaa lohta. Näistä vain muutama prosentti hakeutui Isohaaran kahteen kalatiehen. Toisaalta kalateihin hakeutui huomattavan suuri määrä, noin tuhat kappaletta villiä alkuperää olevia lohia.

Tämä selvisi lohien määrää ja Isohaaran kalateihin hakeutumista selvittäneessä tutkimuksessa.

– Istutukset tehdään tässä vallitsevassa tilanteessa Isohaaran padon alapuolelle, jolloin lohet leimautuvat sille alueelle. Tämän seurauksena merivaellukselta palatessaan lohet kokevat olevansa perillä Isohaaran alapuolella, eikä niillä ole enää halua jatkaa vaellusta kalateiden kautta ylävirtaan samalla tavalla kuin luonnossa syntyneillä kaloilla, Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Mikko Jaukkuri kuvailee.

– Jos istutukset tehtäisiin patojen yläpuolelle, tilanne voisi olla toinen, hän uskoo.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.