Alkuvuoden ajatuksia. Aloitan Helsinki–Tallina-tunnelista. Kuten viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, itäinen naapurimme on ottanut tavakseen aiheuttaa melkein jatkuvaa häirintää ja vahingontekoa eteläisillä merialueillamme.
Kaapelivaurion aiheuttajaa on sangen vaikeaa välittömästi havaita, joten syyllisen vastuuseen saattaminen vie aikansa. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ovat Itämeren valtiot käynnistäneet toimet, joiden tarkoituksena on seurata tiiviisti tämän merialueen tapahtumia, eli perustetaan tarkkailupisteitä. Peruslähtökohtana on niin tieto- kuin logistiikkayhteyksien suojeleminen terrorismilta, yhteyksien toimiminen on tänä aikana ensiarvoisen tärkeää.
Tapahtumat näillä merialueilla ovat herättäneet ajatuksia merikaapelien turvallisuudesta vastaisuudessa, Helsinki–Tallinna-tunnelihanke on otettu vahvasti esille. Asialla on monta puolta, yksi suurimmista, joka pulpahtaa mieleen, on Jäämeren ratahanke, koska koko arktisen alueen painoarvo on viime aikoina huimasti lisääntynyt.
Itäisen Euroopan maissa on noussut voimakkaana esiin tämän alueen raideyhteyksien kehittäminen pohjoiseen suuntaan, tunnelihanke on nostettu esille. Päästän mielikuvitukseni hieman valloilleen. Miten olisi ratayhteys Tallinna–Helsinki-tunnelin kautta itäistä Suomea myöten Jäämerelle, Norjan pohjoisimmalle rannikolle.
Näen tällä ajatuksella monta ulottuvuutta, siksi kansalaisena esitänkin hallitukselle toivomuksen: Tunnin ratahanke seis, ja neuvottelut käyntiin Norjan hallituksen kanssa ratayhteyksien avaamiseksi Pohjoisen Jäämeren rannikolta Lapin itäistä kairaa myöten Suomeen.
Lapin osalta totean, että hankkeella ei saa vaarantaa poroelinkeinoa. Uskon yhteistyön voimaan poroelinkeinon harjoittajien kanssa.
Kun ajatellaan kokonaisuutena itäistä ratahanketta, uskoisin, että tämä projekti saisi EU:n rahahanat aukeamaan, myös Natoa varmasti hanke kiinnostaisi, joten sekin näkökulma on otettava huomioon.
Hallituksen on nykytilanteessa pohdittava toimintojaan uudelta pohjalta, koska suurtyöttömyydestä on päästävä eroon. Jotain merkittävää täytyy saada aikaan, jotta yleinen passiivinen mieliala saadaan poistettua. Tähänastiset toimet ovat näyttäneet harjoittelulta jotakin suurempaa tavoitetta kohti, tuloksia ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä.
Ikävää on ollut havaita, että pienituloisten ja vähävaraisten toimeentuloa on raskaalla kädellä kavennettu, suuri joukko kansalaisia ja perheitä on ahdingossa. Perussuomalaiset ovat tyystin unohtaneet Timo Soinin opit, jotka perustuvat Santeri Alkion teesiin: Älkää unohtako köyhän asiaa.
Käsittämätöntä ajatuksenjuoksua suurena työttömyysaikana. Hyvätuloisille suuria verohelpotuksia, jotka eivät mene kulutukseen vaan jäävät pankkitileille tai sijoitetaan. Pienituloisille ja vähävaraisille suunnatut verohelpotukset menevät taatusti suoraan kulutukseen, ja samalla edesauttavat työllisyyttä.
Lopuksi hieman Natosta ja Ukrainasta. Kansalaisena Trumpin viimeaikaiset toimet ovat alkaneet huolestuttaa. Hyvältä ei näytä, kun saman liittokunnan jäsentä on uhkailtu voimatoimilla, viime aikoina kylläkin kielenkäyttö on lieventynyt maltillisemmaksi.
Muutoinkin Trumpin asenne Natoa kohtaan on saanut epävarmuutta aikaan, turvatakuiden perään kysellään. Ukrainan suhteen Trumpin otteet eivät vaikuta vakuuttavilta, Irania kyllä uskalletaan moukaroida. Ukraina tarvitsee järeitä aseita selvitäkseen, Euroopan johtajien on tähän aseongelmaan puututtava tavalla tai toisella. Tämä hirvittävä sota pitää voida lopettaa, Ukrainan kansa tarvitsee kipeästi rauhaa.
Esko Leskelä
Kuusamo