Turkin sunnuntaisista vaaleista muodostui eräänlainen kansanäänestys siitä, jatkuuko presidentti Recep Tayyip Erdoganin yli kaksikymmenvuotinen valtakausi vai lähteekö muslimienemmistöinen maa nykyistä sekulaarisempaan eli maallisempaan suuntaan.
Tilanne presidentinvaalissa näytti etukäteen tasaväkiseltä, ja kansa lähtikin odotetusti liikkeelle sankoin joukoin. Opposition edustajien mukaan jotkin äänestysuurnat olivat täyttyneet jo iltapäivän puoliväliin mennessä, ja mediatietojen perusteella äänestysprosentti näytti olevan odotetusti korkea, lähellä 90:tä prosenttia.
Tulosten osalta tilanne oli iltakymmeneltä vielä varsin avoin. Uutistoimisto AFP:n toimittajat kertoivat Erdoganin tukijoiden jo alkaneen juhlia puoluetoimiston ulkopuolella Istanbulissa, kun uutistoimisto Anadolu oli näyttänyt Erdoganin olevan johdossa reilusti yli 50 prosentin osuudella.
Turkin oppositioliittouman ehdokas Kemal Kilicdaroglu kuitenkin sanoi, että hänen oman puolueensa ääntenlaskennan perusteella hän olisi ollut voittamassa. Oppositiomielinen Anka-uutissivusto puolestaan näytti ehdokkaiden olevan lähes tasoissa niin, ettei kumpikaan olisi saamassa yli puolia äänistä.
Suurin osa Anadolun äänistä vaikutti olevan peräisin nykyhallintoa tukevilta alueilta, ja Erdoganin johto näytti Anadolullakin kaventuvan ääntenlaskun edetessä: kun ääniä oli laskettu reilut 80 prosenttia Erdoganin osuus oli kutistunut alle 51:een ja Kilicdaroglun noussut 44 prosenttiin.
Johtavat oppositiopoliitikot sanoivat hallituksen haastavan tulokset myös alueilla, joilla Kilicdaroglulla on vankka tuki.
Opposition ehdokas vetoaa nuoriin
Erdogania pitävät sankarina monet sellaiset konservatiiviset turkkilaiset, jotka ovat nähneet kehitystä hänen valtakautensa aikana. Uskonnolliset kannattajat ovat myös kiitollisia monista Erdoganin linjauksista, kuten päätöksestä perustaa islamilaisia kouluja.
Erdoganin ensimmäisellä valtavuosikymmenellä talous lähti nousuun ja suhteet Eurooppaan lähenivät. Seuraavaa vuosikymmentä leimasivat yhteiskunnallinen ja poliittinen myllerrys. Esimerkiksi vuoden 2016 epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen Erdogan vastasi niin voimakkain keinoin, että hänestä tuli länsimaille kiusallinen yhteistyökumppani.
Tänä vuonna monia turkkilaisia on raivostuttanut se, miten hitaasti hallinto reagoi helmikuun valtavaa maanjäristystä seuranneeseen hätään.
Oppositioliittouman Kilicdaroglu tarjosi ulkomaisille liittolaisille ja turkkilaisille äänestäjille selkeän vaihtoehdon. Kyselyiden mukaan 74-vuotias oppositiojohtaja oli lähellä saada ensimmäisellä kierroksella voittoon vaadittavat yli puolet äänistä. Erityisesti Kilicdaroglu näytti houkuttelevan puolelleen nuoria äänestäjiä.
Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 28. toukokuuta.
Syytteitä lännen sekaantumisesta
Erdogan vetosi kampanjoinnissaan erityisesti ydinkannattajiinsa. Hän kutsui oppositiota muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistömyönteiseksi eturyhmäksi, joka hänen mukaansa ottaa käskyjä vastaan kurdiryhmiltä ja taloudellista tukea länneltä. Erdoganin johtaman hallinnon ministerit ja hallitusmyönteiset tiedotusvälineet puhuivat lännen suunnitelmasta toteuttaa poliittinen vallankaappaus.
Oppositio oli ennakkoon huolissaan, aikooko Erdogan roikkua vallassa hinnalla millä hyvänsä. Erdogan itse vakuutti, että hän toimii niin kuin demokratia edellyttää.
Vaaleissa äänestettiin myös 600-paikkaisesta parlamentista. Parlamenttivaalien tuloksia ei pidetä yhtä merkittävinä kuin presidentinvaalin, koska Turkin nykyisessä järjestelmässä presidentti pystyy päätöksenteossa ohittamaan parlamentin.