Muutamia vuosia sitten oli yhdellä pääministerillä ylväs tavoite saada karsittua Suomesta turhia säädöksiä, ja näin vähentää byrokratiaa. Taisipa jäädä puolitiehen, kun huomasi taistelevansa tuulimyllyjä vastaan.
Itsekin tämän totesin taannoin, että eipä ole byrokratia vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Sain viranomaisilta käskyn toimittaa lääkärintodistuksen autolla ajo-oikeuden säilyttämiseksi. Näin tietenkin toimin lainkuuliaisena kansalaisena, ja kävin lääkärissä.
Palvelu oli hyvää yksityisellä puolella, vaikka välillä tuntui ettei lääkäriä kiinnostanut minun senhetkinen terveys pätkääkään. Oli vain kiinnostunut lueskelemaan Kannasta aikaisempia tutkimuksia, ja muuta asiaan kuulumatonta. Mitään tutkimustoimenpiteitä ei käynnin yhteydessä tehty, kunhan poristiin niitä näitä.
Jostain syystä kuitenkin tuli papereihin merkintä, että tarvitsen autolla ajaessa silmälaseja, vaikka en niitä aiemminkaan ole tarvinnut. Kaukonäkö on edelleen samaa luokkaa kuin ajokortin saadessani noin 47 vuotta sitten, ainoastaan lähinäkö on iän myötä huonontunut.
Parin viikon päästä tuli sitten kirje poliisilta, että ota ajokortti mukaan ja tule käymään konttorilla. Ihmettelin hieman, että miksi, mutta taas lainkuuliainen kansalainen suuntasi Oulun keskustaan asioimaan poliisin kanssa, kun käsky kävi.
Poliisin tiloissa jos joutuu käymään, niin suosittelen pukukoodia verkkapuku, ettei ole mitään vöitä tai muita ylimääräisiä metalliesineitä vaatteissa. Siinä turvatarkastuksessa joutuu ne metallit kuitenkin riisumaan.
Aikani odoteltuani pääsin koppiin asioimaan, ja hommahan meni mielenkiintoiseksi. Ensin käytiin läpi muutama nippu papereita ja todettiin, että silmälasit pitää olla autolla ajaessa päässä. Sitten kun paperit oli allekirjoitettu, virkahenkilö joutui kutsumaan toisen virkahenkilön avuksi, kun piti alkaa askartelemaan väliaikaista ajokorttia, jossa ei kuitenkaan ole mainintaa niistä silmälaseista.
Oikean ajokortin saisin sitten, kun ensin hakisin sitä Trafilta kolmen kuukauden kuluessa. Tämä tietysti edellyttää, että järjestelmässä on kohtalaisen uusi kuva ja jos ei ole, niin kuvaamon kautta sitten.
Tässä vaiheessa kävi mielessä myös jonkinlaisen valituksen tai muutospyynnön tekeminen, mutta siitä olisi alkanut taas uusi kierros virastoja ja lääkäreitä – valitsin pienemmän vaivan tien ja alistuin kohtaloon.
Ajokortin tilauksessa Trafin-sivuilta ei sitten mennyt kuin viisi minuuttia, tosin ei se ilmaista ollut. Nyt sitten vielä saa jännittää, että onko siinä uudessa kortissa mainintaa silmälaseista.
Kaikki tuo edellä mainittu byrokratia tuntuu tosi typerältä nyky-Suomessa, kun meillä on internet käytössä. Tokihan se netti jo tätäkin savottaa Trafin osalta helpottaa, mutta miksei tuollaista asiaa voi poliisin kanssa hoitaa sähköisiä kanavia pitkin, vaan pitää erikseen lähteä kymmenien kilometrien päähän asioimaan. Onko poliisi niin jäykkä viranomainen, ettei siellä uskalleta tehdä uudistuksia!
Nykyään moni asia toimii todella kätevästi kotoa pitäen. Allekirjoituksetkin voi hoitaa sähköisesti esimerkiksi pankkiasioissa. Olisikohan tässä kehityksen paikka, niin saataisiin virkahenkilöiden työpanosta suunnattua johonkin tärkeämpään, ja samalla saattaisi säästyä veroeurojakin.
Pekka Lappalainen
Haukipudas