Kirkko: Oulun tuo­mio­ro­vas­ti Satu Saa­ri­nen: Samaa su­ku­puol­ta olevien vih­ki­mi­sen aika on nyt

Vanhat kuvat: Nuo­ri­so­muo­ti innosti 2010-lu­vun Oulussa

Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Tuore tut­ki­mus: Huo­no-osai­sil­la alueil­la asu­vil­la ko­hon­nut riski tulla epäil­lyk­si ri­kok­ses­ta

Helsingin yliopiston tuoreessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin asuinalueiden huono-osaisuuden yhteyttä riskiin tulla epäillyksi rikoksesta.

Suomen yhdeksään suurimpaan kaupunkiin rajatussa tutkimuksessa havaittiin riskin olevan jopa 30-kertainen henkilöillä, jotka asuivat huono-osaisimmilla alueilla verrattuna niihin, jotka asuivat hyväosaisimmilla alueilla.

– Suhteellisesti korkeimmat erot havaittiin, kun huono-osaisuutta mitattiin sillä, kuinka isoa osaa alueen asukkaista oli edellisen vuoden aikana epäilty rikoksista, kertoo tiedotteessa tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Kun huono-osaisuutta mitattiin työttömien, matalatuloisten, matalasti koulutettujen tai vuokralla asuvien osuuksilla, suhteelliset riskit olivat noin 3–10-kertaiset. Absoluuttiset erot rikosepäiltyjen määrissä olivat kuitenkin pienet mittarista riippumatta.

Myös väkivallan riski suurempi huono-osaisilla alueilla

Asuinalueen huono-osaisuuden vaikutusta henkilöiden omaan riskiin tulla epäillyksi rikoksista tutkittiin vertailemalla henkilöiden rikosriskiä heidän asuessaan erilaisilla asuinalueilla.

– Verrattuna aikaan, jolloin henkilö on asunut hyväosaisella alueella, huono-osaisella alueella asuminen nosti riskiä tulla epäillyksi väkivaltarikoksista noin 10–15 prosenttia. Muiden rikosten kohdalla huono-osaisella alueella asuminen ei juuri vaikuttanut riskiin, Airaksinen toteaa.

Erot asuinalueiden välillä selittynevätkin paremmin sillä, että henkilöt, jotka ovat riskissä tehdä rikoksia, päätyvät asumaan huono-osaisimmille alueille, kuin että asuinalueiden huono-osaisuus itsessään vaikuttaisi riskiin.

Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja siinä hyödynnettiin yli 500 000 suomalaisen rekisteritietoja 17 vuoden ajalta.