Helsingin yliopiston tuoreessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin asuinalueiden huono-osaisuuden yhteyttä riskiin tulla epäillyksi rikoksesta.
Suomen yhdeksään suurimpaan kaupunkiin rajatussa tutkimuksessa havaittiin riskin olevan jopa 30-kertainen henkilöillä, jotka asuivat huono-osaisimmilla alueilla verrattuna niihin, jotka asuivat hyväosaisimmilla alueilla.
– Suhteellisesti korkeimmat erot havaittiin, kun huono-osaisuutta mitattiin sillä, kuinka isoa osaa alueen asukkaista oli edellisen vuoden aikana epäilty rikoksista, kertoo tiedotteessa tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Kun huono-osaisuutta mitattiin työttömien, matalatuloisten, matalasti koulutettujen tai vuokralla asuvien osuuksilla, suhteelliset riskit olivat noin 3–10-kertaiset. Absoluuttiset erot rikosepäiltyjen määrissä olivat kuitenkin pienet mittarista riippumatta.
Myös väkivallan riski suurempi huono-osaisilla alueilla
Asuinalueen huono-osaisuuden vaikutusta henkilöiden omaan riskiin tulla epäillyksi rikoksista tutkittiin vertailemalla henkilöiden rikosriskiä heidän asuessaan erilaisilla asuinalueilla.
– Verrattuna aikaan, jolloin henkilö on asunut hyväosaisella alueella, huono-osaisella alueella asuminen nosti riskiä tulla epäillyksi väkivaltarikoksista noin 10–15 prosenttia. Muiden rikosten kohdalla huono-osaisella alueella asuminen ei juuri vaikuttanut riskiin, Airaksinen toteaa.
Erot asuinalueiden välillä selittynevätkin paremmin sillä, että henkilöt, jotka ovat riskissä tehdä rikoksia, päätyvät asumaan huono-osaisimmille alueille, kuin että asuinalueiden huono-osaisuus itsessään vaikuttaisi riskiin.
Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja siinä hyödynnettiin yli 500 000 suomalaisen rekisteritietoja 17 vuoden ajalta.