Tuleeko EU:lta sit­ten­kin uusi el­vy­tys­pa­ket­ti? – MTK:n pu­heen­joh­ta­ja: Paineet kas­va­vat kaiken aikaa

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että komission ottamaan lainaan perustuva elvytyspaketti ei jää ainoaksi, vaikka niin on vakuuteltu. Tuottajajärjestö lohkaisisi Suomeen tulevista elvytysrahoista satoja miljoonia euroja biokaasuun.

– On suomalaisen maidontuottajan kannalta hyvä, että maailmalla keskustellaan kestävästä tuotannosta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Maitokeskustelun lomassa hän maistaa sekä lehmänmaitoa että kauramaitoa.
– On suomalaisen maidontuottajan kannalta hyvä, että maailmalla keskustellaan kestävästä tuotannosta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Maitokeskustelun lomassa hän maistaa sekä lehmänmaitoa että kauramaitoa.

Maataloustuottajain MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ennustaa, että kesällä neuvoteltu EU:n tukipaketti ei jää ainoaksi laatuaan.

– Paineet kasvavat elvytyspaketti kakkosen tekoon kaiken aikaa. Pelkään, että vuodenvaihteessa tästä alkaa keskustelu. Siitä tulee Suomessa poliittisesti vaikea rasti.

Marttilan mukaan EU:n toimintavaltaa saisi venyttää enää pidemmälle.

EU:ssa päästiin sopuun massiivisesta, 750 miljardin euron suuruisesta paketista kesällä.

Suomi saa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023, mutta vuosien 2021–2058 aikana Suomi joutuu kustantamaan 6,6 miljardia euroa.

Paketti myytiin kertaluontoisena ratkaisuna. Tähän Marttila ei EU-politiikkaa vuosikaudet seuranneena usko.

– Uutta pakettia ei tietenkään toivota, mutta ilmassa on merkkejä siitä, että se tekee tuloaan. Ranska on asiassa aktiivinen.

Korona ei hellitä

Taustalla on korona-aallon jatkuminen.

– Kun katsoo Euroopan tautitilannetta ja talouden kehitystä, huono suuntaus jatkuu. Uuden paketin tarpeellisuudesta on nähty poliittisia kannanottoja. Kun on laskettu kynnystä, houkutus saada lisää on suuri.

Marttila arvelee, että kakkospaketti voi olla yhtä suuri kuin ensimmäinen.

Jo päätetyn elvytyspaketin varoille löytyy monta ottajaa. MTK on listannut seitsemän kohdan ohjelman, johon rahaa pitäisi käyttää. Listalta nousee biokaasun hyödyntäminen.

Marttila huomauttaa, että keskustelu talouden elvyttämisestä on usein sekavaa.

– Elvytyksen nimissä esitetään välillä sellaistakin, mikä jarruttaisi talouden kasvua.

Hänen mukaansa paketin rahat on käytettävä taloutta kasvattaviin kestävän kehityksen hankkeisiin.

– Jos eivät katseet tässä vaiheessa käänny uusiutuviin luonnonvaroihin, silloin eivät ole koulun opit menneet perille.

Monta kärpästä kerralla

Marttilan mielestä lisäämällä biokaasun käyttöä etenkin liikenteessä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla.

– Se on nopea ja kustannustehokas tapa saada aikaan investointeja Suomessa. Kyse on kotimaisesta energiasta, joka vähentää päästöjä. Se tuo lisää työtä ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.

Liikenteen sähköistyminen ottaa aikansa, eikä raskaassa liikenteessä teknologia ole kaikilta osin valmis.

Biokaasun lisäämistä puoltaa se, että vanhojen henkilöautojen muuntaminen on halpaa.

– Autokanta uusiutuu hitaasti. Sähköautot ovat kalliita. Noin kymmenen vuotta vanhan auton saa muutettua noin 2 500 eurolla bensa-autosta kaasuautoksi. Se on huokea kustannus, jos ajatellaan, että autolla ajetaan vielä kymmenen vuotta. Aikaa kuluu liikaa, jos autoilijat jäävät odottelemaan käytettyjä sähköautoja.

Tuulivoima esimerkkinä

MTK:n mallissa satsattaisiin satoja miljoonia euroja biokaasuun.

– Jakelupisteitä on oltava riittävästi. Hanke ei muutoin lähde liikkeelle.

Biokaasuun liittyvät hankkeet sisältyvät hallitusohjelmaan, mutta niissä pyöritellään vain muutamia miljoonia euroja.

Marttila vertaa hanketta tuulivoimaan.

– Sen lisäämisessä lähdettiin liikkeelle tukivoittoisesti, mutta nyt lisävoimaa rakennetaan ilman tukea.

Marttila tähdentää, että biokaasua voi hyödyntää laajasti myös joukkoliikenteessä.

MTK:n mallissa liikennebiokaasua pitäisi tuottaa noin 400 000 henkilöauton tai 10 000 raskaan ajoneuvon vuotuiseen polttoainetarpeisiin riittävä määrä.

Ohjelma lähtee siitä, että Suomi investoisi nopeasti yli sataan pieneen, keskisuureen ja isoon biokaasulaitokseen.

– Biokaasu on pyörinyt puheissa ainakin 15 vuotta. Suurin osa Euroopan maista lähti sen kehittämiseen reilut kymmenen vuotta sitten. Meillä ei ole ollut hallitusta, joka olisi ollut yhtä rohkea.

Kauramaito kiehahti yli

Maito on elintarvike, joka kuumentaa keskustelua. Keskustelu alkoi velloa, kun Helsingin Sanomat julkaisi kauramaitoa valmistavan Oatlyn mainoksen. Siinä yhtiö otti kantaa maidontuotantoa ja sen ilmastovaikutuksia vastaan.

Yhtiö kertoi julkaisseensa Maitomyytit -nimisen kirjasen, joka lähetetään useisiin suomalaiskoteihin, joissa on 6–12-vuotiaita lapsia.

Marttila sanoo mainoksen olevan tyypillinen tälle yritykselle.

– Se yrittää päästä samanlaiseen asemaan kauramaitomarkkinoilla kuin Coca- Colalla oli pitkään virvoitusjuomissa.

Hän korostaa, että tarjolla on myös kotimaisia vaihtoehtoja.

– Suomessa monet tekevät vastaavaa maitoa, mutta paljon parempaa. Miksi siis pitäisi valita ruotsalais-amerikkalais-kiinalaistuotetta?

Marttilan mielestä Oatlyn kampanja on tehty eettisiä sääntöjä loukaten, sillä se kohdistuu lapsiin.

Hän jatkaa, että ilmastomuutoksen kannalta lehmän maidolla ja kauramaidolla ei ole ratkaisevaa eroa.

– Ilmastoliikkeessä pitävät nyt kovinta ääntä vanhat eläinaktivistit. Heidän sanomansa on, että maidon kulutus on saatava laskuun. Vielä 50-luvulla suomalainen joi 350 litraa vuodessa maitoa, tänä vuonna mennään jo alle sadan litran.

Kokonaiskulutus ei ole laskenut samassa suhteessa, vaan raaka-aine on siirtynyt jukurtteihin, rahkoihin ja juustoihin.

– On erikoista, että maito mielletään maidoksi vain lasissa. On hyvä, että maailmalla keskustellaan kestävästä tuotannosta. Jatkossa saamme menestyvän ruokaviennin auki. Sen jälkeen lisäämme vastuullista kotieläintuotantoa.