Diilintekijän neuvottelutaktista kikkailua vai suurvalta-aseman pöyristyttävää hyväksikäyttöä vihollisten ja ystävien kustannuksella?
Vaaka alkaa pakosta kallistua jälkimmäiselle puolelle. Presidentti Donald Trumpin päätöksillä maailmankaupassa siirrytään sääntöpohjaisuudesta häkellyttävää vauhtia kohti kauppasotaa, jonka ensimmäiset laukaukset ammutaan heti järeillä aseilla. Mitään hyvää on tuskin luvassa.
Lauantaina Trump määräsi Kanadan ja Meksikon tuontitavaroille 25 prosentin tullimaksut. Kanadalainen öljy selviää 10 prosentilla. Maanantaina Trump siirsi Meksikoa koskevien tullien voimaantuloa kuukaudella.
Kiinan-tuontia alkaa koskea 10 prosentin tulli. Matala lukema on ehkä vasta Trumpin ensimmäinen siirto.
Seuraavaksi Washingtonin vallanpitäjä päättää jotain EU:n kohdalta. Tuontitulleja on "ehdottomasti" tulossa, koska EU on kohdellut Yhdysvaltoja "todella huonosti".
Trump esimerkiksi kysyy, miksi eurooppalaiset eivät osta yhdysvaltalaisia autoja. Vastaus voi olla, että vika on tuotteessa. On markkinataloutta, että ostaja saa valita sen, mitä pitää parhaana.
Yhdysvaltain osuus Suomen kaikesta viennistä on noin 13 prosenttia, tavaraviennistä vajaat kymmenen. Jos suomalaistuotteiden hinnat Yhdysvalloissa tullien takia nousevat, niiden kysyntä voi hiipua. Jos kauppasota heikentää talouskasvua EU:ssa, suomalaistuotteiden menekki kärsii myös kotikentällä.
Ja jos Kiinan teräksen ja muiden teollisuustuotteiden vienti Yhdysvaltoihin tullien takia hiipuu, noita tuotteita saatetaan puskea alehinnoilla Eurooppaan. Se voi iskeä EU:n omaan tuotantoon.
Trumpin päätökset säikäyttivät jo maailman pörssit. Maanantaina Helsingissä jyrkässä laskussa olivat konepajayhtiöt. Teräksen valmistajien SSAB:n ja Outokummun tilanne voi olla helpompi. Kummallakin on tuotantoa myös Yhdysvalloissa tullimuurin sisällä.
Jos kauppasota jatkuu, Suomen on vaikea välttää osumia. Vaikutusten kasvuun on nyt arvioitu jäävän prosentin kymmenyksiin. Sellaisiakaan lovia ei matalasta prosentista mielellään antaisi pois.
Iso kysymysmerkki on se, mitä Trumpin tullit merkitsevät Yhdysvalloille itselleen. Menestys ei ole taattu. Arvovaltainen talouslehti The Wall Street Journal kirjoitti viime viikon lopulla aiheesta otsikolla "Historian typerin kauppasota".
Jos tuontituotteiden hinnat nousevat Yhdysvalloissa, ne iskevät myös paikallisiin ihmisiin. Juuri inflaatio oli Trumpin kampanjapuheissa Joe Bidenin hallinnon suurimpia syntejä. Nyt Trump voi itse polkea inflaatioon uutta vauhtia.
Yhdysvalloissa republikaanit kulkevat nöyrästi Trumpin talutushihnassa. Vain harvat sanovat mitään poikkipuolista. Senaatin entinen republikaanijohtaja Mitch McConnell sentään uskalsi avata suunsa.
Hän arvioi, että tullien seuraukset kaatuvat yhdysvaltalaisten kuluttajien niskaan. McConnell myös kysyi, mitä itua on tapella liittolaisten kanssa.
Olennaiset kysymykset jäävät huudoiksi tuuleen.
Tekstiä päivitetty maanantai-iltana kello 18.25. Meksikoa koskevien tuontitullien voimaantuloa lykätään.