Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin harjoittama uhkailu tuontitulleilla ja tullien toimeenpano ei sinänsä ole yllätys, koska siitä saatiin oppia jo Trumpin ensimmäisellä kaudella. Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
Vuoren mielestä on kuitenkin yllättävää, että Trump ryhtyi heti toisen virkakautensa alussa kurittamaan Kanadaa ja Meksikoa, jotka ovat Yhdysvalloille tärkeitä kumppanimaita.
Trump määräsi lauantaina kaikille Kanadasta ja Meksikosta tuotaville tavaroille 25 prosentin tullimaksut. Poikkeuksena ovat Kanadan energiatuotteet, joiden tulliksi tulee 10 prosenttia. Samalla Trump päätti 10 prosentin tulleista Kiinan-tuonnille.
Perusteluksi Trump ilmoitti laittomasti maahan tulevat siirtolaiset sekä fentanyylin virtaamisen Yhdysvaltoihin. Tullit astuvat voimaan tiistaina.
– Yhdysvaltojen talous ja teollisuus pitkälti käyttää molempia (Kanadaa ja Meksikoa) tietynlaisina alihankinta- ja tuotantopaikkoina. Silloin se, että laitetaan näin korkeita tulleja sekä Meksikolle että Kanadalle, on sitä, että samalla ammutaan itseä jalkaan. Siinä yhdysvaltalainen teollisuus itse kärsii, Vuori sanoo STT:lle.
Hän muistuttaa, että vaikka tuontitullit maksaa tavaran maahantuoja, niin lopulta lisäkustannukset valuvat yhdysvaltalaisten yritysten ja kuluttajien maksettavaksi.
Vastatulleja viskille ja moottoripyörille
Kanada ja Meksiko ilmoittivat heti, että ne vastaavat omilla tulleillaan Yhdysvalloille. Kanadan 25 prosentin tullit astuvat voimaan tiistaina. Ne koskevat aluksi noin 20 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoista tuontia Yhdysvalloista, ja myöhemmin on tulossa vielä 85 miljardia dollaria lisää.
Meksikon toimista ei ollut vielä tarkempia tietoja, mutta luvassa on sekä tulleja että muita vastatoimia.
EK:n Vuoren mukaan kauppapolitiikassa pelin henkeen kuuluu, että jos jokin maa asettaa tulleja, se saa osakseen vastatulleja.
Kanadan asettamien tullien piirissä on esimerkiksi moottoripyöriä, alkoholijuomia ja appelsiinimehua. Vuori arvelee Kanadan päättäneen tullinsa siten, ettei maan oma talous kärsisi merkittävästi.
Kanadalle ja Meksikolle Yhdysvallat on erittäin merkittävä kauppakumppani, joten Trumpin tullien voi ennakoida iskevän lujaa naapurimaihin. Vuoren mukaan on ollut arvioita, että Kanada voisi ajautua taantumaan, jos tullien vaikutus jää pitkäkestoiseksi.
Toisaalta kauppasota voi aiheuttaa kolhuja myös Yhdysvalloille.
– Iso vaara on, että Yhdysvalloissa inflaatio lähtee laukalle ja teollisuuden kilpailukyky heikkenee.
Keino moukaroida kumppanimaita
Vuoren mukaan Trump käyttää tulleja saavuttaakseen päämääriä, jotka eivät välttämättä liity kauppaan tai talouteen.
– Tullit ovat hänelle vain yksi ase moukaroida kumppanimaita ja saada ne neuvottelupöytään.
– Tässähän se kysymys on ennemminkin maahanmuutto ja rajan toimiminen.
Silti on huomionarvoista, että Trump määräsi kahdelle naapurimaalle ankarat tuontitullit.
– Kyllä tässä tietysti nousee esille, että jos meillä on tällaisia ystäviä, niin mihin me enää vihamiehiä tarvitaan, Vuori sanoo.
Hänen mukaansa mieleen tulevat myös kysymykset siitä, millaisia uhkauksia Trumpilla on takataskussaan esimerkiksi Euroopan turvallisuuteen tai Natoon liittyen.
Vuoren mukaan Trump tulehduttaa nyt suhteita, jotka olisivat tärkeitä kamppailussa Kiinan kanssa.
– Yksin hän ei välttämättä Kiinan kanssa pärjää, vaan kyllä hän tarvitsee länsimaisia liittolaisia.
