Jyri Häkämies piti vuonna 2007 Washingtonissa räväkän puheen. Silloinen puolustusministeri nimesi Suomen kolme turvallisuushaastetta, jotka olivat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Siihen maailman aikaan niin suoraan ei olisi saanut sanoa. Häkämiehen puheet tyrmättiin valtiojohtoa myöten laajasti. Puhe osui oikeaan, mutta siinä oli selvä painotusero silloiseen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.
Kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) sai alkuviikosta aikaiseksi samankaltaisen kohun kuin Häkämies aikoinaan. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että Suomi on sodassa Venäjän kanssa.
”Venäjä laajamittaisesti suunnittelee, valmistelee ja tekee sabotaasia ympäri Eurooppaa. On räjäytetty asevarastoja, tehty salamurhia, katkottu kaapeleita, on jatkuvia kyberhyökkäyksiä ja informaatiosotaa, gps-häirintää, ydinaseilla uhkailua ja pakolaisasetta”, Toveri perusteli Helsingin Sanomille.
Suomen tuorein ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin juhannuksen alla. Siinä Venäjästä puhutaan suoraan, mutta ei sanota Suomen olevan sodassa Venäjän kanssa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on myös toistuvasti korostanut, että Nato ei ole sodan osapuoli..
Toverin puheet ovat siten ainakin lievässä ristiriidassa niin Suomen kuin Naton linjan kanssa.
Yleiskielessä ajattelemme sotatilan aseelliseksi taisteluksi. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa esiin nousee entistä enemmän hybridisodan käsite.
Hybridisodankäynti on valtiollista tai ei-valtiollista toimintaa, jossa käytetään useita sodankäynnin muotoja, kuten tavanomaista asevoimaa, kyberhyökkäyksiä, informaatiovaikuttamista, sabotaasia ja välineellistämistä.
Venäjä on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kehittänyt omaa sotaoppiaan siihen suuntaan, että asevoimat on vain yksi osa totaalisen sodankäynnin laajaa palettia. Venäläisen hybridisodan mallin ideologinen luoja on Valeri Gerasimov.
Sodan käsite on hybridi- ja kybervaikuttamisen aikakautena muuttunut. Enää sota-sana ei tarkoita pelkästään aseellista toimintaa. Ei-aseelliset toimet saattavat olla vastapuolelle jopa tuhoisampia kuin aseelliset.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb luonnehti Venäjää Mtv:lle taannoin näin: Venäjä käy kahta sotaa. Yksi on konventionaalinen sota Ukrainan kanssa ja toinen on sodankäynti hybridimuodossa.
Presidentin lausumasta ei ole pitkä matka Toverin esittämään väitteeseen, vaikka muodollisesti Suomi ei sodassa olekaan.
Toverin ulostulolla on ainakin yksi ansio. Se saa meidät kiinnittämään entistä enemmän huomiota nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksiin ja pakottaa varautumaan muutenkin kuin asehankinnoilla.
Suomi pärjää tässä uudessa maailmassa kansainvälisesti vertaillen hyvin. Meillä on jo pitkään ollut vallalla kokonaismaanpuolustuksen käsite. Siinä korostetaan puolustusvoimien ohella siviiliyhteiskunnan valmiuksia kohdata erilaisia kriisejä.